Arvio: Huojuva torni – Aikakausien välinen vuoropuhelu yhteyden etsimisestä

Olen sanonut väsymykseen asti, ja tulen sanomaan vastakin, mutta onpa taas suomalainen sarjakuva ilahduttavan monipuolista, idearikasta ja laadukasta. Uusia, kiinnostavia avauksia ja monipuolisia kertomuksia tulee pihalle harva se viikko. Tällä kertaa ihastusta herättää Tessa Astren käsikirjoittama ja Aapo Kukon ja Niko-Petteri Nivan kuvittama punk-draama Huojuva torni. Kahdessa ajassa liikkuva kertomus saa erityistehoa kahdesta kuvittajasta, jotka pääosin jakavat vastuun ajallisesti toisen kuvatessa menneisyyttä ja toisen nykyisyyttä. Kerronta aiheuttaa välillä myös hämmennystä ja päänsärkyä, mutta on silti luova, vaikuttava ja mieleenjäävä tapa kertoa tarinaa. Huojuvan tornin kunnianhimo on muutenkin kohdillaan, mikä ajoittain näyttäytyy suoraan sieluun iskeytyvänä tunnelmana ja ajoittain lukemisen turhauttavana raskautena.

Niko-Petteri Niva

Kertomus sijoittuu Ouluun, johon dokumentaristi Reidar Love matkustaa tekemään elokuvaa 80-luvun punkskenestä. Tapahtumien keskiössä on punkkareiden valtaama talo, nimen Huojuva torni. Siinä missä nykypäivän kehyskertomuksessa on mukamas kyse elokuvanteosta ja menneisyydessä taas punkskenestä, paljastuu molemmista melko nopeasti hyvin monimutkaisia ihmis- ja valtasuhdekuvioita, jotka heittävät varjonsa tapahtumien ylle. Avoimesta ja näennäisesti yhdenvertaisesta punkporukasta sikiää ties minkälaista syrjintää, väkivaltaa ja pahoinvointia, ja samat vainoojat ovat nykypäivän taidepiirien vitsauksenakin. Hyvääkin tarkoittavat ihmiset ajautuvat herkästi hyväksymään hiljaisuudellaan monien toisten sortoa ja aiheuttamaan tuskaa. Huojuva torni on lopulta aika epämiellyttävää luettavaa jo ihan sen vuoksi, että siihen on sisällytetty niin paljon ihmisyyden rumimpia puolia, joita tulee esiin vähän oikealta ja vasemmalta.

Aapo Kukko

Tämä ei toki itsessään ole negatiivinen asia. Huojuvan tornin kertoman tarinan ei ole tarkoituskaan olla mitään hyvän mielen materiaalia. Luulen, että itselleni lopullisen työläyden tekivät tuo aiheiden raskaus ja toisaalta kirjaan sisällytetty valtava käänteiden määrä. Uusia ihmisiä, heidän taustojaan ja uusia käänteitä ihmisten persooniin esitellään koko kirjan ajan melkoista tahtia. Lopulta kaikki myös nivoutuu yhteen suhteellisen järkevästi, mutta kirjan aikana päädyin pohtimaan, olisiko muutaman hahmon tai käänteen karsimisella saanut aikaan iskevämmän tarinan.

Musiikkikohtauksista aivan kaikki eivät ole napakymppejä, mutta tämä kyllä svengaa kuin hirvi

Kun ei takerru liian lujasti keskittymään kerronnan ajoittaiseen haastavuuteen, Huojuvassa tornissa on paljon, mistä pitää. Kaikkein ilmeisin vetovoimatekijä on kahden kuvittajan keskinäinen pallottelu tarinalla koko kirjan ajan. Niko-Petteri Nivan näennäisen huoleton, mutta hyvinkin harkittu tyyli sopii erinomaisesti anarkistisen punk-ideaalin kuvastamiseen, ja Aapo Kukon raskaampi viiva ilmentää erinomaisesti dokumentin tekoa varjostavia menneisyyden painolasteja. Välillä lukeminen ehkä keskittyi itselläni liikaakin kuvituksen vaihtelevuuteen, mutta toisaalta siitä sarjakuva saa pääasiallisen rytminsä. Ratkaisu vahvistaa myös eri hahmojen erilaisia kokemuksia tapahtumista ja korostaa sitä, ettei kertojahahmoihin voi täydellisesti luottaa oikein missään vaiheessa tarinaa. Huojuva torni ei päästä lukijaa helpolla.

Välimainos: Diggaatko meiningistä? Haluatko varmistaa että saat kaikki päivitykset blogista? Tilaa Hyllyyn uutiskirje!

Sen sijaan nämä konservatiivis-seksistiset kohtaukset toimivat välillä jopa inhottavan tehokkaasti

Tämä kaikki saa aikaan sen, että kyseessä on lopulta melkoisen kunnianhimoinen sarjakuva. Se on totta kai mitä arvostettavinta, ja tarina todella haluaa tallentaa ihmisten kompleksisuuden sivuilleen mahdollisimman laajalti. Välillä tuo kompleksisuus on rasite, välillä rikkaus. Karmeampi coelho sanoisi, että sellaistahan se elämä juuri on, mutta sellaiseen en haluaisi langeta. Silti ilahduin suuresti siitä, että Huojuva torni on lopulta erittäin ymmärtäväinen hahmojaan kohtaan. Vaikka sen maailma on monesti epäreilu, traaginen ja lohduton, se ei ole missään nimessä toivoton. Tässä toivon hengessä toivon myös kovasti, että tämä tekijäpumppu löytää toisensa vielä uudestaankin, sillä olisi valtavan kiinnostavaa nähdä, millaista jäljestä tulisi toisessa, enemmän kokemuksen ryydittämässä rupeamassa. En odottaisi, että punkit kulmat kerronnasta ja tyylistä hioutuisivat persoonattomiksi, mutta fokuksen terävöitymisellä voisi olla melkoisia vaikutuksia.

Olisi voinut kuvitella, että punk-sarjakuvan jälkeen tekisi mieli kuunnella punkkia. Näin ei kuitenkaan minulle käynyt. Sen sijaan laitoin soimaan Tegan and Sara -yhtyeen kappaleen Closer, joka on itselleni tullut tutuksi erään BoJack Horseman -jakson lopusta. Hetken asiaa mietittyäni tämä ratkaisu oli todella ilmiselvä. BoJackissa on kyse epätoivoisesti yhteyttä etsivistä, rikkinäisistä ihmisistä. He töpeksivät kerta toisensa jälkeen ja silloinkin, kun hetkellisesti he tuntuvat oppineen virheistään, on kovin todennäköistä, että he pian töpeksivät uudelleen. Ei traumasta toivuta noin vain, mutta se ei tarkoita sitä, että toivosta pitäisi luopua ja etteikö toipumista hiljalleen silti tapahtuisi. Siitä Huojuvassa tornissakin on lopulta kyse. Yhteydestä, kuulumisesta, hyvin puutteellisista työkaluista lähestyä yhtään ketään. Ylisukupolvista tuskaa joutuu usein kantamaan todella epäreilusti, ja vielä epäreilummin siitä joutuvat kärsimään täysin sivulliset ihmiset. Parempaan pitää kuitenkin aina pyrkiä. Ei tämä maailma ilman idealismia muutu.

Nivan kuvitustyyli on joustava ja elää kohtausten tarpeiden mukaan.

Arvosana: 75/100

Huojuva torni
Tessa Astre, käsikirjoitus – Niko-Petteri Niva & Aapo Kukko, kuvitus

208 sivua
Zum Teufel

Hinta Suomessa 20-25 €

Kuulostan vähän rikkinäiseltä levyltä, mutta hitto näiden konetekstausten kanssa taas. Tässä kirjassa kuplat ja ladonta falskaavat vielä normaaliakin enemmän, mikä on melkoisen ärsyttävää, kun siihen kerran fiksoituu.

Sarjakuva kaupan

Turun Sarjakuvakauppa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s