Arvio: Naisen kanssa – Parisuhteen käyttöohje

dav

Pari viikkoa sitten postilaatikosta tupsahti yllättäen paketti, josta löytyi anonyymi Naisen kanssa –sarjakuvakirja. Ensimmäinen ilta meni tehdessä salapoliisintyötä lähettäjän selvittämiseksi, mutta kyllähän sieltä tuttu henkilö löytyi taustalta. Shout-outit Joonakselle, kiitokset kirjasta! Muistan Naisen kanssa –sarjakuvan 90-luvun lopun Nyt-liitteistä, joissa strippejä aikanaan julkaistiin. Tuolloin huumori meni vielä hieman yli hilseen, nyt tilanne oli toinen. Tosin edelleenkään Naisen kanssa ei naurattanut kauheasti, tällä kertaa vain eri syistä. Teppo Sillantauksen ja Mikael Gyllingin lakonisesti käsikirjoittama ja Stéphane Rossen realistisen dokumentaarisesti kuvittama Naisen kanssa tarjoaa parisuhteeseen muutamia oivalluksia, mutta pääasiassa valitettavan väsyneitä läppiä.

dav

Naisen kanssa –sarjakuvien rakenne on luentomainen. Professori-kertoja esittelee kunkin yksisivuisen teeman, ja sen jälkeen selostaa, miten nainen ja mies kussakin tilanteessa käyttäytyvät. Sekä Sillantauksen ja Gyllingin käsikirjoitus että Rossen kuvitus palvelevat tyyliä, joka toistuu kirjan jokaisessa stripissä poikkeuksetta. Aivan alussa yksi sivu ei tunnu riittävän teemojen käsittelyyn, mutta kun rytmiin tottuu, alkavat sarjakuvat toimia. Formaatti on kirjassa viety tinkimättömästi loppuun saakka: sarjakuvat on jaoteltu teemoihin, sivujen reunasta löytyvät navigoinnit kunkin teeman pariin, ja lopusta löytyy vielä asiasanahakemisto. Naisen kanssa on opaskirja parisuhteen karikoissa luovimiseen, jos kulahtanut kielikuva sallitaan. Koska suurin osa vitseistäkin on aika kulahtaneita, annan itselleni anteeksi.

dav

davSuurin ongelma Naisen kanssa –kirjassa on juuri sen ennalta-arvattavuus. Muutamat sivut naurattavat ääneen, ja muutamia samaistumisen kohteita löytyy, mutta oikeastaan niiden löytyminen on pettymys. Kirja on yksisilmäinen ja stereotyyppinen, eikä ainoastaan sillä hauskalla, itsetietoisella tavalla, jolla se luulee olevansa. Avara luonto –henkinen ”kun mies tekee näin, nainen tekee näin” –narratiivi voisi vielä toimia, mikäli asetelmat eivät olisi niin perinteisiä. Miehet haluavat seksiä, naiset romantiikkaa. Miehen täytyy osata lukea naisen ajatuksia, jotta nainen voi esittää yllättynyttä miehen toimiessa juuri kuten nainen haluaa. Miehen täytyy kynsin ja hampain pitää kiinni oman elämänsä reunoista, koska nainen muokkaa koko pariskunnan arjen mielivaltaisesti oman tahtonsa mukaiseksi jne jne. Naisen kanssa on vähän kuin Frendien katsominen nykypäivänä; välillä naurattaa, mutta suuren osan ajasta ajattelee vain, että noin matala rima ei kyllä enää menisi edes sitcomeissa läpi.

dav

Rossen kuvitus toimii kirjassa melko hyvin. Tyyli on realistinen ja pidättyvä. Maininnan arvoisia ovat sarjakuvan elokuvamaiset kuvakulmat ja rajaukset, sekä ajoittainen varjojen hieno käyttö. Tarinoiden rajaaminen yhteen sivuun jättää rakenteelle vain vähän pelivaraa, ja kolmeen riviin jaettu standardimalli toistuu lähes joka stripissä. Aika ajoin Naisen kanssa tuntuu raskaslukuiselta pieneen tilaan ahdetun suuren tekstimäärän vuoksi, ikään kuin tekijät eivät malttaisi jättää kuvitukselle tarpeeksi vastuuta strippien toimivuudesta. Hauskimmillaan kuvitus on silloin, kun se irroittaa itsensä narratiivista kuvatakseen tapahtumia jollain älyvapaalla metaforalla. Mitään erityisen mieleenjäävää kuvituksen puolelta ei erotu, joskin tyyli kokonaisuutena soitti heti kelloja, vaikka edellisestä lukukerrasta onkin se 18 vuotta.

dav

On toki totta, että 1990-luvulla sukupuolistereotypiat olivat vielä ihan toisella tavalla voimissaan kuin nykyään, mutta on silloinkin onnistuttu oivaltavaa komiikkaa parisuhteiden kiemuroista tekemään. Nykypäivän kontekstissa Naisen kanssa herättää lähinnä tunteen siitä, että maailma ei kaipaa enää yhtäkään ”miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta” –vitsailijaa. Jokaista samaistumista kohden koin lukiessa kaksi tai kolme väsähtänyttä huokausta. Se ei ole täysin yhteen asiaan keskittyvälle sarjakuvalle kovin hyvä osumaprosentti. Edes (jo valmiiksi ontuvaa) ”se on aikansa kuva” –argumenttia ei voi oikein käyttää sarjakuvan puolustamiseen, sillä kuvasto on hyvin klassista ja ajatonta. Tällä pyritään mahdollisesti viestimään, että ajanjaksosta riippumatta miehiä ja naisia erottavat ja yhdistävät hyvin samanlaiset tekijät. On varmaan ollut mahdoton arvata, miten pitkälle keskustelu sukupuolista ja parisuhteista on tullut kahdessakymmenessä vuodessa, mutta niin siinä nyt vaan on käynyt. Aika aikaansa kutakin, tältä ajoi vähän ohi.

Arvosana: 52/100

Naisen kanssa – Parisuhteen käyttöohje
Teppo Sillantaus ja Mikael Gylling, käsikirjoitus – Stéphane Rosse, kuvitus
Nemo
Hinta Suomessa 4-10 € riippuen kunnosta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s