Arvio: Iteratiivinen herrasmies – Vielä ei olla ihan valmiita

Muutama kuukausi takaperin arvioin blogissa kotimaisen Kaukaa haettua -antologian. Sen puuhamies Tero Visio on antologian jälkeen julkaissut nyt myös soolomateriaalia. Iteratiivinen herrasmies on Vision strippisarjakuva, joka perustuu päähenkilön aforistisiin pohdintoihin ja niistä seuraaviin muotokikkailuihin. Kirjassa on 20 aukeamalle levitettyä kuuden ruudun strippiä, joiden pointit jäävät minulle pitkälti hämäriksi. On hieman epäselvää, yrittääkö Iteratiivinen herrasmies olla itsetarkoituksellisen absurdi vai onko tekijän ajatusketjujen seuraaminen vain minimalistisesta esitystavasta johtuen hankalaa. Joka tapauksessa, lukijaa ei ole näiden strippien tekemisessä ihan kauheasti mietitty.

Iteratiivisen herrasmiehen pointti on nimensä mukaisesti strippien kehämäinen rakenne. Ensimmäisen ruudun alkuteesistä noustaan johonkin teepussifilosofian sfääreihin niin, että viimeiseen ruutuun usein laskeudutaan jälleen lähelle alkuteesiä, ja koko kehän voi ikään kuin alkaa jälleen alusta. Kuvitukset joko tukevat kunkin pohdinnan teemaa tai sitten eivät. Osassa strippejä ne tuntuvat enemmänkin ilmeharjoitelmilta kuin varsinaisesti strippiin mitään lisääviltä. Muutaman kerran visuaalisesti oivalletaan myös ihan mukava kikka, jolla strippiin jaksaa keskittyä hieman keskimääräistä enemmän, mutta vielä kuvan ja tekstin synteesi ei ole sillä tasolla, jolla sen toivoisi olevan.

Toisaalta, iteraatiomotiivi toimii mielestäni paremmin silloin, kun strippejä juoksee läpi suht ripeästi. Tällöin niitä tulee katsottua enemmän kokonaisuutena ja loppujen yhteydet alkuihin löytää sarjakuvasta selkeämin. Mitä enemmän yksittäisiä ruutuja jää tuijottelemaan, sitä kauemmaksi stripin idea äkkiä karkaa, narustaan paenneen vappupallon tavoin, ja äkkiä jumiin jää yksityiskohtiin, kuten liiallisiin sivistyssanoihin tai katkonaiseen dialogiin. Vision ajatuksenjuoksun rytmiin pääseminen ei ole aivan vaivatonta, ja Iteratiivisen herrasmiehen suurin riski lieneekin, että lukija ei viitsi sitä tehdä.

Hyvin irralliset aforismit ja surrealistinen kerronta eivät ole mitään mukaansatempaavan sarjakuvan ykköstyökaluja, ja lisäksi hyvin maltillinen ruutujen täyttäminen (herrasmies on yleensä kuvattu vain rintakuvana ilman taustaa) ei anna lukijalle paljoakaan tarttumapintaa. Minimalistinen kuvitustyyli tuo mieleen vaikkapa Max Cannonin Raakaa lihaa -stripit tai tuoreemmista esimerkeistä Joonas Rinta-Kannon Fok_itin. Niiden kaltainen, pienieleinen anti-sarjakuva aina tyylivalintana jonkinasteinen riski. Sen osoittaa se, että molemmat noista, erittäin menestyneistä sarjakuvistakin herättävät fanituksen lisäksi poikkeuksellisen paljon myös kritiikkiä. Siksi idean minimalistisen stripin takana täytyy olla toimiakseen erityisen vahva, ja sitä Iteratiivinen herrasmies ei vielä nykymuodossaan ole.

Kaikki nämä tekijät saavat aikaan sen, että Iteratiivinen herrasmies tuntuu vielä jossain määrin harjoitustyöltä. Ideoita ja niiden saattamista sarjakuvan sivuille etsitään vielä. Siinä ei luonnollisestikaan ole mitään väärää, mutta minun on vaikea nähdä Iteratiivisen herrasmiehen vielä nykymuodossaan tavoittavan suurtakaan yleisöä. Melkoinen kotimaisen skenen intohimoseuraaja täytyy olla, että tästä vielä suuremmin innostuu.

Arvosana: 46/100

Iteratiivinen herrasmies
Tero Visio, käsikirjoitus ja kuvitus
40 sivua
Omakustanne
Hinta Suomessa 8 €

Välimainos: Diggaatko meiningistä? Haluatko varmistaa että saat kaikki päivitykset blogista? Tilaa Hyllyyn uutiskirje!

Sarjakuva kaupan:

Tekijän verkkosivut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s