Yllätyin, kun luin ensi kerran Will Eisneria. Olin toki kuullut sarjakuvan grand old manin nimen ja olin perillä hänen maineestaan jo hyvän aikaa aiemmin. Se, mikä minut yllätti, oli Eisnerin suvereniteetti vielä vuonna 2017. Kun puhutaan vaikkapa elokuvan, popmusiikin tai television klassikoista, niitä täytyy usein arvioida aikansa lapsina. Selkeästi huippuhyvä leffa voi olla nykystandardeilla hidas, lavasteiltaan köppäinen ja dialogiltaan epäuskottava, ihan puhtaasti koska se on 50-60 vuotta vanha. Eisnerin sarjakuvien kohdalla mitään tällaista ”adjust for modern times” –korjausta ei tarvitse tehdä. Tarinat ovat vangitsevia, kerronta sujuvaa ja kuvitus upean ilmeikästä. Tämä koskee myös A Contract with God –kirjaa. 1978 ilmestynyttä kirjaa ei siis tarvitse lukea ainoastaan maailman ensimmäisenä sarjakuvaromaanina (miksi sitä usein väitetään), vaan yhtenä sarjakuvaromaanina kaikkien muiden joukossa, jolloin se ei häviä vertailussa lainkaan. Jatka lukemista ”Arvio: A Contract with God and Other Tenement Stories – Sarjakuvaromaanien suunnannäyttäjä”
Avainsana: Uskonto
Arvio: Sade – Määrätietoinen melankolia nousee vedenpinnan mukana
Ville Ranta tullee tätä nykyä useimmin vastaan oivaltavien ja kärkkäiden pilakuviensa kautta Demokraatti- ja Kirkko & kaupunki -lehdissä. Rannan tunnistettava ja suorasukainen tyyli kielii taitavasta sarjakuvantekijästä, ja hän onkin tunnustettua Suomi-sarjiksen kärkeä. Jo Rannan esikoisteoksessa, Sateessa, vaikuttavinta on jokaisen luvun, sivun ja ruudun tarkoituksellisuus. Täytettä, suvantovaiheita tai epäolennaisuuksia kirjasta ei löydy. Tämä ei missään nimessä tarkoita, että Sade olisi mitään paahtoa eteenpäin. Päinvastoin, se on rauhallinen, viipyilevä ja pikkuhiljaa lukijaa kalvava sarjakuva. Ranta ei pelkää hiljaisuutta tai pysähtyneisyyttä, ja juuri näillä ominaisuuksilla hän voittaa lukijan puolelleen.
Jatka lukemista ”Arvio: Sade – Määrätietoinen melankolia nousee vedenpinnan mukana”
Arvio: Merkintöjä Jerusalemista – Pää kylmänä idioottimaisessa kaupungissa
Kanadalainen Guy Delisle on kiertänyt perheensä kanssa maailmaa monilla vaarallisilla alueilla ja hänen sarjakuvadokumentointinsa esimerkiksi Pjongjangista on erittäin arvostettu. Merkintöjä Jerusalemista jatkaa samaa tyyliä. Delislen kumppani työskentelee Lääkärit ilman rajoja -organisaatiossa ja Delisle sekä perheen lapset seuraavat perässä Israeliin, jatkuvan konfliktin keskelle. Delisle viettää vuoden tutustuen yhteen maailman tunnetuimmista kaupungeista ja dokumentoi sen hyviä ja huonoja puolia ulkopuolisena, mutta lukijan näkökulmasta erittäin samaistuttavasti. Kolmen uskonnon pyhin kaupunki kerää kaiken maailman sekopäitä itseensä kuin hunaja fundamentalistikärpäsiä, ja länsimaisen ateistin tulee tottua yhteen jos toiseenkin erikoisuuteen. Jatka lukemista ”Arvio: Merkintöjä Jerusalemista – Pää kylmänä idioottimaisessa kaupungissa”
Arvio: Genesis – Raamatun alkuvaiheet ilman kiillotteluja
Happoisen ja himokkaan underground-sarjakuvan mestari Robert Crumb poikkeaa perinteisestä tyylistään lähtiessään kuvittamaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan, kavereiden kesken Genesiksen, tapahtumia kohta kohdalta. Tavoitteena on ollut tuoda kuviksi Raamatun ensimmäinen kirja niin tarkasti kuin mahdollista. Käsikirjoituksen sarjakuvaan ovat siis laatineet muinaiset heprealaiset Kalevala-tyyppisesti kooten paikallisia kertomuksia ja yhdistellen niistä yhden kokonaisuuden. Kalevala-metodista poikettiin kohdassa, jossa teos julistettiin Jumalan sanaksi ja väite saatiin todella läpi, mutta muutoin käsikirjoituksissa on hyvin paljon samankaltaisuuksia. Genesis on kuvituksellisesti kiehtova ja eläväinen, mutta tarina poukkoilee epäloogisesti ja tyyli vaihtelee merkittävästi paperinmakuisesta skandaalimaiseen. Jatka lukemista ”Arvio: Genesis – Raamatun alkuvaiheet ilman kiillotteluja”