Logicomix-ooppera – Turussa näytettiin toden teolla, mitä luovalla ajattelulla saadaan aikaiseksi

dav

No niin, ensin tiskiin lause, jonka olen halunnut sanoa jo pari päivää: kreikkalainen sarjakuva matematiikasta ja filosofiasta on adaptoitu turkulaiseksi oopperaksi. Tuossa on niin monta totaalisen epätodennäköistä yhdistelmää, että vastaavaa sanarimpsua ei varmasti olla aiemmin sanottu, eikä tulla toiste sanomaan. Opiskelijavoimin kasattu oopperasovitus Logicomixista pyöri Turussa vain noin viikon, joten onnea oli matkassa, että ehdin sen rientää tarkastamaan. Itse sarjakuvasta olen kirjoittanut jo aiemmin: kyseessä on matemaatikko-filosofi-loogikko Bertrand Russellin elämäntyön tarina. Jo sarjakuvan kohdalla olin vaikuttunut haastavan aihepiirin taklaamisesta, joten ooppera-vaikeuskertoimen lisääminen soppaan ansaitsee jonkinlaisen tuplahatunnoston. Lue loppuun

Arvio: Otsonipäiväkirjat – Visuaalinen vaihtoblogi

OtsoniPK_kansi

Pitkän linjan sarjakuvamies ja -kriitikko Tero Mielonen on lyönyt päänsä yhteen kokeneen kuvittaja Pentti Otsamon kanssa ensimmäistä sarjakuvajulkaisuaan varten.  Otsonipäiväkirjat kertoo savolaisesta ilmakehätutkija Paavosta, joka lähtee Hollantiin vaihtoon tekemään tutkimusta ilmakehän otsonista. Ei vaadita ihan kauheaa Sherlockia päättelemään, mistä inspiraatio tekstille on saatu, kun Mielonen on taustaltaan Itä-Suomen yliopiston ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija. Tässä mielessä kirjan alkuun sijoitettu disclaimer ”hahmot ovat mielikuvituksen tuotetta mutta tiede todellista” vaikuttaa hieman ylidramaattiselta Lue loppuun

Arvio: Logicomix – logiikka koetuksella

Logicomix_kansi

Matematiikan ja logiikan historiaa 1800-luvun lopulta toisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Logicomixin aihe on vähintäänkin omaperäinen ja uskalias, ja kirja on siihen nähden hyvin onnistunut. Se on sukellus matemaattiseen logiikkaan ja analyyttiseen filosofiaan, ja kertoo matemaatikko-loogikko Bertrand Russellin tarinan kautta, miten looginen päättely rakentuu. Lue loppuun

Arvio: Äideistä parhain – Haastava psykoanalyysikirja kirjoittamisesta

ÄideistäParhain_kansi

Alison Bechdelin toinen omaelämäkerrallinen romaani Äideistä parhain on aikamoisen monimutkainen metaviidakko. Isäsuhdetta käsitellyt Hautuukoti keskittyi Bechdelin lapsuuden ja nuoruuden tärkeisiin tapahtumiin, äitisuhteesta kertova Äideistä parhain on tarina kirjoittamisesta. Bechdel kertaa ja reflektoi kirjoitusprosessiaan molempien kirjojen kohdalta. Tuntuu siltä, että Hautuukoti on ollut tekijälleen niin valtava työ, että sitä on täytynyt prosessoida toisenkin kirjan verran. Äideistä parhain on itsenäinen teos, mutta sitä ei olisi olemassa ilman edeltäjäänsä. Lue loppuun