Arvio: Sunstone 2-4 – Ilman BDSM:ää tämä saattaisi olla tylsä sarjakuva, nyt ei ole

Ja jälleen NSFW-varoitukset ja sen sellaiset, kuvamateriaalissa kaikenlaisia perversioita!

Täytyy varmaan päivittää täten lista ”näistä aiheista tehdyt sarjakuvat saavat Hyllyyssä armoa laatunsa suhteen, ihan vain koska teema on kirjoittajalle tärkeä”. Aiemmin siellä olivat räpmusiikki ja showpaini, nyt ilmeisesti myös BDSM. Lueskellessani Sunstone-saagan osia kahdesta neljään huomasin nimittäin toistuvasti pohtivani, että vähän on raskasta nyt tämä Stjepan Sejicin kerronta, mutta silti sivut kääntyivät taajaan ja seuraava kirja tuli aloitettua lähes heti edellisen päätyttyä. Aihepiirin kiehtovuus ja sen käsittely rakkaudella tulevat nimittäin läpi niinäkin hetkinä, kun Sunstone sortuu saarnaavuuteen tai romanttisten tarinoiden uuvuttaviin lajityyppikliseisiin. Sunstonen suurin ansio on edelleen sen moniäänisyys ja tietynlainen neutraalius. Vaikka tarinassa käsitellään tabuja aivan jatkuvasti, Sunstone tuntuu kaikkea muuta kuin sensaatiohakuiselta.

Sunstonea on siis käsitelty blogissa kertaalleen aiemminkin, joten pyrin pitämään toiston vähäisenä. Tarinan keskiössä on edelleen Allisonin ja Lisan rakkaustarina. Pari löytää toisensa BDSM-kiinnostuksen kautta mutta tunteet alkavat syvenemään molemmilla suht nopeasti. Sarjakuva on karkeasti jaoteltuna puoliksi tämän suht arkisen ja söpön romanssin seuraamista ja puoliksi Sejiciä esittelemässä BDSM:n filosofioita, arvomaailmaa ja fantasioita hahmojen äänien kautta. Tarinaa laajennetaan uusien sivuhahmojen, tapahtumapaikkojen ja hahmohistorioiden myötä. Sejic käyttää paljon aikaa hahmojen kink-historioiden syventämiseen ja pyrkii sitä kautta rakentamaan heille myös persoonia. Välillä tämä onnistuu paremmin ja välillä huonommin. Kun Sunstonea lukee hieman pidemmälle, niin Sejicin puutteet tarinankertojana alkavat korostua hieman ykkösosaa enemmän.

Tämä koskee sekä romanssi- että kink-puolta sarjakuvasta. Sejic itsekin vitsailee kakkososan jälkisanoissa, että joutui editoimaan sarjakuvia aika rankalla kädellä kun huomasi, että joka toisella aukeamalla joku hahmoista selittää BDSM:n syvintä olemusta toiselle ja näistä jatkuvista sepustuksista löytyy lopulta aika vähän uutta. Editointia on siis tehty, mutta edelleen Sejic on kyllä pitänyt huolen, että minkäänlaiselle väärinkäsityksen muodostumiselle ei ole mahdollisuutta. Kaikki BDSM-pointit väännetään niin rautalangasta, että sarjakuva tuntuu välillä enemmän oppimateriaalilta kuin viihdetuotteelta. Suuren osan ajasta se on myös ihan mukavaa, juuri yksityiskohtaisuus Sunstonessa riisuu mystiikan tabuteeman ympäriltä. Useampaan kertaan mietin kuitenkin tekstimuurisivuja tankatessani, että olisipa kustannustoimittaja ollut vähän ankarampi tätäkin sivua kohtaan.

Tämäntyyppinen leiska kun toistuu muutaman kerran niin se ei enää niinkään tunnu nokkelalta vaan uuvuttavalta

Romanssipuolella taas tuntuu siltä, että tarinankerronta jämähtää lupaavan alun jälkeen kiertämään kehää. Ymmärrän Sejicin tavoitteen, joka lienee osoittaa, että seksuaalisesti hyvinkin itsevarmat ihmiset ovat ihmissuhteissa sen seksin ulkopuolella ihan samanlaisia epävarmoja säätäjiä kuin kaikki muutkin. Fantasian ja todellisuuden erottaminen on Sunstonelle tärkeää, mutta kirjasta toiseen kestävä will-they-wont-they-jahkailu on mielestäni sekä vanhanaikaista että yllätyksetöntä. Sunstone kerrotaan imperfektissä toisen päähenkilö Lisan ”muistelmina”, joten lukijalle on jatkuvasti selvää että tarina tulee päättymään hyvin. Sejic tuntuu välillä muistuttelevan siitä ikään kuin hän pelkäisi, että lukijan kiinnostus tarinaan loppuu jos välillä ei luvata ratkaisun joskus löytyvän. Jos tällainen pelko on, niin suosittelen muuttamaan sitä helvetin tarinaa eikä kiusoittelemaan loppuratkaisulla. Haluaisin kovasti pitää tarinan hahmoista ja välittää heidän kohtalostaan, mutta itselleni rakkaustarinan pitää kyllä kyetä nykypäivänä parempaan juonenkehitykseen kuin ”nämä kaksi tyyppiä eivät opi puhumaan toisilleen ikinä”. Jos haluan sen stoorin niin katson Frendien kaudet 2-5 sadannen kerran uusiksi.

Kuvituspuolella Sunstone on edelleen sataprosenttista fantasiaa. Kaikki uudetkin hahmot ovat absurdin hyvännäköisiä ja seksisessiot ovat jopa epäonnistuessaan rajattu ja lavastettu kuin high-end-porno. Joo, johonkin kohtaan on lisätty maininta siitä, että joskus session aikana rupeaa pissattamaan ja tunnelma menee pilalle, mutta rehellisesti sanottuna Sejic antaa fantasioiden romuttamiselle tilaa ainoastaan käsiksessä. Kuvituksessa riskejä ei oteta, paitsi ehkä sen suhteen miten monokromaattisesti sarja on päätetty värittää. En tiedä, olenko koskaan lukenut mitään näin punaista. Jossain kohtaa värimaailma ei enää luo tunnelmaa vaan rikkoo sitä, kun asiaan ryhtyy vääjäämättä kiinnittämään liikaa huomiota. Jotta tämä ei menisi aivan ylinegatiiviseksi, niin mainittakoon että fantasioissa tai niiden tarjoilussa ei edelleenkään ole mitään vikaa. Minusta Sunstonen tekstin ja kuvien välillä vain on ristiriita. Mutta tätä on ihan ok lukea myös fantasiatarinana ja eskapismina, ja silloin näistä ristiriidoista nipottaminen on täysin epäolennaista.

Mutta nyt sitten siihen aluksi mainitsemaan sormien läpi katsomiseen. Kaikesta stilistisestä motkotuksesta huolimatta suosittelen Sunstonea edelleen lämpimästi. Se on huolella tehty intohimoprojekti, joka käsittelee aihepiiriään kattavasti, rakastaen ja kunnioittaen, eikä tunnu koulukirjalta kuin ajoittain. Ja siis jos joku koulukirja olisi tällä tavalla aiheuttanut kaikenlaisia väristyksiä niin sitäkin olisi varmaan tankannut ihan huvikseen. Edellisessä Sunstone-arviossa kirjoitin vielä aikalailla skeneummikon näkökulmasta, mutta Sejicin tarinat ovat saaneet minut tutustumaan aiheeseen muutenkin. Luulisin, että se on sarjakuvalle paras mahdollinen suositus, ja toteutuksen nyanssit sen rinnalla hyvin toissijaisia. Itse pidän ihan mielelläni kolmen kirjan jälkeen taas pienen tauon etteivät negatiiviset piirteet ala pistää silmään suhteettomasti, mutta palaan varmasti jo julkaistujen ja tulevien jatko-osien pariin jossain kohtaa. Sunstone voi siis todistetusti avata silmiä, jos sille antaa siihen tilaisuuden!

Arvosana: 65/100

Sunstone vol. 2-4
Stjepan Sejic, käsikirjoitus ja kuvitus
128-160 sivua/kirja
Image Comics
Hinta Suomessa 15-20 €/kirja

Sarjakuvat kaupan:
Osa 2
Osa 3
Osa 4

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s