Rock Steady on varmaan vähiten sarjakuvaksi luokiteltava kirja, josta Hyllyyssä on koskaan kirjoitettu. Kovasti pitämäni Ellen Forney julkaisi tämän vuoden alkupuolella henkisen jatko-osan omaelämäkerralleen Marbles, jossa hän käsitteli elämäänsä kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairastajana. Forney on aina ollut sarjakuvantekijä, joka tykkää jakaa vilpittömiä vinkkejä mitä jännimmistä asioista, ja Marbles oli omaelämäkerta, jossa oli mausteena vinkkejä. Rock Steady on hänen omin sanoinensa päinvastainen teos: kokoelma vinkkejä elämään mielenterveysongelmien kanssa, jossa on mausteena kokemuksia hänen omasta elämästään. Rock Steady on visuaalinen tietokirja ilman juonta. En itse ole kärsinyt vastaavista sairauksista, joten minun on vaikea antaa definitiivistä arviota sisällön hyvyydestä tai huonoudesta, mutta sen voin sanoa, että Forneyn tuotantoa leimaava positiivisuus ja kannustava pohjavire on edelleen läsnä, ja näiden teemojen kanssa se on vahvuus.
Rock Steady jakautuu teemakokonaisuuksiin, joissa Forney jakaa kokemuksiinsa pohjautuvia neuvoja avuliaasti mutta mielestäni alentumatta. Teemoja ovat mm. kuinka saada unta unettomuusjakson aikana, kuinka valita itselle sopiva terapeutti, kuinka oppia elämään lääkkeiden kanssa, kuinka varmistaa itselleen sopiva rutiini, kuinka tunnistaa varoitusmerkkejä lähenevästä mania- tai masennuskaudesta, kuinka rauhoittaa itseään heikolla hetkellä jne. Koko homma rakentuu Forneyn oman SMEDMERTS-muistisäännön ympärille (sleep, meds, eat, doctor, mindfulness, exercise, routine, tools, support), johon hän palaa kirjan aikana useasti, ja jolla on oma sympaattinen maskottikin. Forneyn sävy on jotenkin täydellisen pehmeä: hän ei kuulosta saarnaavalta tai besserwisseröi, mutta ottaa asiat vakavasti. Rock Steadysta välittyy aito auttamisen halu ja tieto siitä, minkälaisten ongelmien kanssa lukijat mahdollisesti saattavat painia.
Aiemmissa Forneyn teoksissa tasapaino ns. opastussivujen ja sarjakuvan välillä on ollut yksi niiden vahvuuksia, mutta Rock Steadyn formaattiin se ei aivan istu. Forney pitää silti suurimmilta osin lukemisen sujuvana ja asiat helposti hahmotettavina. Muutamaan otteeseen voi kuitenkin huomata, että asia on sen verran kompleksinen tai monitahoinen, että sivuista tulee visuaaliseksi kirjaksi melko tukkoisia. Jos kyse olisi pelkkää tekstiä sisältävästä kirjasta, ei kontrasti verrattuna ”kevyempiin” sivuihin tuntuisi varmaankaan yhtä selkeästi. Nyt Rock Steady vertautuu kuitenkin sarjakuvaa enemmän visuaalisiin muistiinpanoihin tai livekuvitukseen, ja niissä seuraamisen sujuvuus tukkeutuu herkästi liialla tekstillä. Kirjasta kuitenkin näkee, että Forney tietää mitä tekee, ja pitää sivut ilmavampina aina kun se vain on substanssin puolesta mahdollista.
Mielenterveysongelmilta välttyneelle ihmiselle Rock Steady ei myöskään missään nimessä ole hyödytön. Forneyn yksityiskohtainen, helppotajuinen ja jopa viihdyttävä valistus antaa paljon uutta tietoa ja ennen kaikkea mahdollisuuksia ymmärtää ja kunnioittaa vastaavia sairauksia potevien läheisten kokemuksia. Näin yksityiskohtaisesti tuskin kenenkään tulee kuvattua omaa elämäänsä kasuaalissa keskustelussa, vaikka halua ja voimia puhumiseen olisikin. On kuitenkin ihan fakta, että esimerkiksi minulle kokemus elämästä mielenterveysongelmien kanssa tulee pysymään vieraana, jos nykytilanne ei muutu. En voi tietää, millaista elämä esimerkiksi masennuksen tai bipolaarisuuden kanssa on, jos en itse ole sairauksia sairastanut. Silloin se, että joku käyttää aikaansa kasvattaakseen ymmärrystäni, on hyvin arvokasta. Tärkein Forneyn työ on toki vertaistuen tarjoaminen, mutta Rock Steadya voi hyvin suositella silti aivan kaikille. Ei tämän kirjan kanssa niin kauan nokka tuhise, etteikö sitä ehtisi hyvinkin johonkin väliin mahduttaa.
Yksi asia, joka jäi oman tiedonpuutteeni vuoksi mietityttämään, oli se, kuinka paljon kirjassa on Yhdysvaltoihin spesifiä ohjeistusta. Arvatenkaan terapian tai lääkkeiden rahoittaminen ei ole Suomessa aivan yhtä iso ongelma kuin USA:ssa, jos ei nyt mitään herkkuakaan. Myös pohditutti, josko kirjassa mainitut lääkkeet ovat kaikki Suomessa saatavilla/laillisia. Lisäksi ohjeistukset siihen, mistä vertaistukea voi löytää tai mitkä ovat eri hätätilanteisiin oikeat paikat soittaa, ovat luonnollisesti lokalisoituja. Mikäli bongasin suunnilleen kaikki paikasta riippuvat ohjeet, ei niiden määrä syö kirjan hyödyllisyyttä juurikaan. Jos taas minulta jäi huomiotta jokin aspekti, joka Suomessa on kovinkin erilainen kuin tekijän arjessa, on riski kirjan ohi menemisestä olemassa. Uskaltaisin joka tapauksessa sanoa, että pääosin Rock Steady on täysin universaalia tukimateriaalia, joka huomioi myös ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden. Forney tunnistaa, että vähemmistön edustajalle monet selviytymiskeinot ovat vielä kuvattua hankalampia, mutta eivät toki siinäkään tapauksessa mahdottomia. Hän ei vähättele kenenkään kokemusta, mutta luo jatkuvasti toivoa vaikeaan tilanteeseen.
Miten tällaista kirjaa nyt sitten arvioisi? Rock Steady voi oikean lukijan löytäessään olla kullanarvoinen tuki, joka auttaa vaikeiden aikojen yli. Tai sitten ei, mistäpä sitä voisi etukäteen tietää. Voihan myös olla, että jonkun toisen lukijan kohdalla Forneyn ohjeet ovat aivan vääriä, eivätkä toimi lainkaan. Sarjakuvia huvikseen arvostelevana bloggaajana voin sanoa, että itselleni melko vieraasta aiheesta on tehty informatiivinen ja lukemiseen kannustava teos, jollaiselle voisi kuvitella olevan kysyntää. Rock Steadya ei kannata lähteä lukemaan sarjakuvana, mutta vastaavaa kirjaa ei olisi silti voinut varmaankaan tehdä kuin sarjakuvantekijä. Luulen, että Rock Steadyn lukemalla ei voi ainakaan hävitä mitään tai hukata aikaansa. Siinä mielessä ehdottomasti tsek!
Arvosana: 80/100
Rock Steady – Brilliant Advice from My Bipolar Life
Ellen Forney, käsikirjoitus ja kuvitus
Fantagraphics
Hinta Suomessa 17-24 €
Sarjakuva kaupan:
Hyllyy 
2 vastausta artikkeliin “Arvio: Rock Steady – Brilliant Advice from My Bipolar Life”