Kävin tätä tekstiä varten lukemassa vanhoja Sandman–arvioitani, ja ne eivät rehellisesti sanottuna olleet kamalan hyviä. RW Kustannuksen Sandman-urakka on edennyt jo seitsemänteen osaansa ja sarjakuva kypsyy Neil Gaimanin käsissä. Toivottavasti sama kävisi blogiteksteillekin, sillä jälkikäteen tarkasteltuna noissa aiemmissa raapustuksissa on hirveästi tarvetta keksiä merkitystä paikoista, joista sitä ei ole oikeastaan löytynyt. Niistä paistaa läpi se, että haluaisin kamalasti olla Sandmanin ällikällä lyömä, mutta oikeastaan niin ei ole käynyt. Kutos- ja seiskakirjojen kohdalla yritän lopettaa teeskentelyn. Vaikka vieläkään en ole haltioissani, niin onneksi kirjoista löytyy sentään osioita, joita kelpaa ihastella ihan aidostikin.
Kutoskirja Sepitteitä ja kajastusta sisältää kokoelman lyhyempiä tarinoita, joiden löyhä punainen lanka on liikkuminen vuosisadasta toiseen. Morfeukselle aika on tietty täysin epäolennainen käsite, joten Gaiman voi hyvin heittää hahmon samanlaisena ihan mihin miljööseen huvittaa. Kirjassa käydään läpi mm. vallankumouksen jälkeinen Ranska, Marco Polon retket Kiinaan ja 1800-luvun Yhdysvallat. Tarinoista huomaa, että niin tekijä kuin päähenkilökin saavat pehmentää terävimpiä kulmiaan. Tarinat eivät ole yhtä nihilistisiä tai synkeitä kuin aiemmissa volyymeissa, vaan Sandman alkaa pikku hiljaa vaikuttaa lähes empaattiselta hahmolta ja Gaimankin käyttää kynäänsä välillä jopa toivoa antavasti. Tämä muutos on tervetullut, sillä se antaa syitä kiintyä Sandmanin hahmoon, kun tuo pelkkä synkistely ei oikein tuntunut uppoavan.
Seiskaeepos Kerratut elämät on puolestaan yksi pitkä tarinakokonaisuus, jossa Sandman lähtee siskonsa Kuumeen kanssa etsimään veljeään, joka on ollut niin sanotusti offlinessä jo 300 vuoden ajan. Stoori leviää Sandmanille ominaisesti moneen suuntaan, mutta kaikki onnistutaan tuomaan myös yhteen melko tyydyttävästi. Päähenkilökin pääsee näyttämään koko tunneskaalansa tuittuilusta ja synkistelystä humaanimpaan puoleen (tietysti ilmeenkään värähtämättä). On muuten huvittavaa, miten Gaiman yrittää saada lukijan samaistumaan kaikkivoipaan hahmoon, joka ei näytä tunteitaan käytännössä koskaan. Kun Sandman kerran tarinassa hieman nyyhkäisee, se tuntuu maailmoja järisyttävältä tunnekuohulta. Kerratut elämät onnistuu tuomaan selityksen myös kutoskirjassa irrallisilta tuntuneelle Orfeuksen laulu -tarinalle. Deluxe-kokoelmien johdannot ja esipuheet eivät ole mitään supervalaisevia, joten kirjoja täytyy välillä tahkota eteenpäin lähinnä uskoen siihen, että jossain kohtaa näillä kaikilla randompätkillä tulee esiin jokin yhteys.
Sandmanissa se, mikä ajaa kirjoittamaan blogiin arvioita, joita myöhemmin joutuu lukemaan myötähäpeillen, on fiilis siitä, että tätä pitäisi ymmärtää enemmän. Sandman on vähän sellainen sarjakuvien Rick & Morty, teos josta voi nauttia vaikka ei olisi perseestä, mutta tosifaneiksi itseään kutsuvat ovat sitten paikka paikoin sellaista raskaanpuoleista porukkaa. Että ei tämä nyt sarjakuvana niin tuhatta lähtenyt, mutta oli ainakin 25 intertekstuaalista viittausta tossa viimeisellä kahdeksalla sivulla, niin googlaan ja luettelen nyt tästä ne ja fiilistelen. Neil Gaimanin juttu on niin vahvasti se tunnelma, maailma ja sen säännöt, että en yhtään tuomitse lukijaa, jolla on vaikeuksia kiinnittyä Sandmaniin. Fantasia ei ole itselleni ollut kovin läheinen genre enää pitkään aikaan, joten en jaksa juuri noista tekijöistä loputtomiin viehättyä, vaan odotan mielummin persoonia, dialogia ja juonia, jotka eivät aina Sandmanissa ilman ns. gaiman-tunnelmaa ole kovin vedenpitäviä.
Ainoa hahmo, joka Sandmanissa toistaiseksi 100% takaa kiinnostavan tarinan tai kohtauksen on Kuolema, jonka Gaiman on oivaltanut omaperäisesti mutta yksinkertaisesti. Häntä ei tarvitse selittää ja hänen toimintansa on loogista, mutta silti yllättävää. Esimerkiksi Uni ja Kuume ovat ihan kiinnostavia, mutta heille kirjoitetaan myös paikallaan polkevaa tai epäkiinnostavaa matskua silloin tällöin. Kutos- ja seiskakirjoissa osumia tulee enemmän kuin huteja, parhaana esimerkkinä Sepitteitä ja kajastusta -kirjan päättävä Ramadan. Se on upea ja erottuva kertomus, jossa Gaiman löytää Sandmanista uudenlaista kauneutta ja P. Craig Russell kuvittaa kertomuksen aivan viimeisen päälle hienosti. Samaan kastiin, joskaan eivät aivan yhtä korkealle, kuuluvat myös kirjan tarinat Elokuu ja Kolme syyskuuta ja tammikuu. Kerratuissa elämissä tietyt kohtaukset ovat samalla tavalla läpeensä vaikuttavia, vaikka kokonaistarinasta jäävä fiilis onkin enemmän ”melko jees” -tasoa.
Lisäpyyhkeitä kirjoissa täytyy valitettavasti antaa tekniselle toteutukselle. Gaimanin korulauseet eivät varmasti ole helpointa käännettävää, mutta välillä suomennettu dialogi menee sellaiseksi kapulailuksi, että tekee mieli vain skipata muutama kupla eteenpäin. Myös valitut fontit nilkuttavat pahemman kerran, kun jokainen ääkkönen hyppää eri tyylisenä kuplista silmille kirkumaan ”minua ei löytynyt tästä fontista” ja seiskakirjassa jopa ”unicode ei osannut tulkita minua, joten tässä tyhjä neliö ö-kirjaimen sijaan”. Tämä on sääli, varsinkin kun Sandman on aikanaan saanut kiitosta muiden avujensa lisäksi nimenomaan tekstauksestaan.
Hyvä juttu on se, että Sandmanin kiinnostavuus tuntuu kasvavan kirja kirjalta. Myönnän, että ensimmäisissä niteissä lähdettiin aika pohjista liikenteeseen, joten ei tässä nyt vielä missään heroiinikoukussa seuraavinkaan opuksiin olla, mutta suunta on oikea. Gaiman jatkaa tilan antamista luomilleen hahmoille, eikä näissä kirjoissa harhaudu aivan muihin aiheisiin kuten alkupuolella joskus tuppasi käymään. Odotan ja toivon viimeisiltä kolmelta osalta edelleen nousevaa tasoa, jotta pääsisin tekemään blogiin vielä kerran sen vilpittömän hehkutuksen!
Arvosana: 78/100
Sandman Deluxe: Kirjat 6 & 7 – Sepitteitä ja kajastusta / Kerratut elämät
Neil Gaiman, käsikirjoitus – Kent Williams, Stan Woch, Dick Giordano, Bryan Talbot, Mark Buckingham, Shawn McManus, Duncan Eagleson, Vince Locke, John Watkiss, P. Craig Russell ja Jill Thompson, kuvitus
RW Kustannus
Hinta Suomessa 36-40 €/kirja
Sarjakuva kaupan:
Sepitteitä ja kajastusta
Turun Sarjakuvakauppa
Adlibris
Kerratut elämät (saatavuus heikko)
Turun Sarjakuvakauppa
Adlibris
Hyllyy 