Free Comic Book Day – 17 ilmaista sarjakuvaa, olivatko ne mistään kotoisin?

Joitain vuosia sitten amerikkalaiset sarjakuvatalot havahtuivat sarjisten laskeviin myyntitrendeihin, ja päättivät tehdä asialle jotain. Syntyi ajatus Free Comic Book Daysta, jossa kustantajat teettävät yhdeksi päiväksi jaettavia ilmaisnumeroita, joita sarjisten ostajat saavat ostosten yhteydessä. Periaatteessa FCBD on siis meidän alakulttuurimme Tokmannin avajaiset ja ilmainen ämpäri, joskin jonoa on hieman vähemmän ainakin toistaiseksi. FCBD-lehtien on tarkoitus toimia ikään kuin sisäänheittotuotteina ja esitellä franchiseja uusille potentiaalisille lukijoille. Onnistunut FCBD-läystäke toimii omillaan eikä siitä jää mainosmainen olo, mutta hinku saada lisää on herätetty. Suomeen FCBD:n on tuonut Karvisen kuvaa purjeissaan kantava sarjiskulttuurin Santa Maria, Turun Sarjakuvakauppa, jonka liikkeistä ilmaissarjiksia jaettiin jälleen 5.5.

Päätin tänä vuonna panostaa päivään ihan kunnolla, ja säästelin sarjisostojani pari kuukautta. Kohtalon päivänä tärskäytin TurSKan Helsingin-toimipisteeseen Porthaninkatu 9:ään kunnon potin, ja saapastelin kotiin 17 ilmaislehteä kassissani. Tässä pikaiset katsaukset niihin kaikkiin. Kansikuvat on napattu freecomicbookday.com-saitilta.

Tank Girl (Alan Martin, käsikirjoitus – Brett Parson, Warwick Johnson-Cadwell & Jonathan Edwards, kuvitus)

Brittitekijöiden punk-henkinen aussisankaritar juhlii lehdessä syntymäpäiväänsä, joka meinaa mennä pieleen, koska synttäriperinne lapsuuden kiusaajan turpaanvedosta uhkaa keskeytyä. Onneksi Tank Girlillä on paljon ystäviä, joiden kanssa muistella aiempiakin paskoja synttäreitä. Erittäin viihdyttävä, röyhkeä ja vakuuttava lehti.

Jatkoon

The Only Living Boy (David Gallagher, käsikirjoitus – Steve Ellis, kuvitus)

Tarina kotiplaneetaltaan riistetystä nuoresta Erik Farrell -pojasta, joka koittaa selviytyä vihamielisissä muukalaismaailmoissa. Näin lyhyeksi lehdeksi tässä oli helkkaristi hahmoja, nimiä, tapahtumapaikkoja ja säätöä. Sekava paketti, vaikka pari kivaa ideaa sisälsikin.

Ei jatkoon

Shadow Roads (Cullen Bunn & Brian Hurtt, käsikirjoitus – A. C. Zamudio, kuvitus)

Lännensarjakuva kahdessa eri maailmassa, meidän kokemassamme ja henkimaailmassa. Ilmeisen paljon intiaanimystiikkaa ja pyssyttelyä. Vaikutti hyvin peruslänkkäriltä ilman suuria oivalluksia tai erottumistekijöitä. Mikä jottei, jos aikaa olisi, mutta harvoinpa sitä on.

Jatkoon-ish

Spongebob Freestyle Funnies (Derek Drymon, James Kochalka & Maris Wicks, käsikirjoitus – Robb Bihun, Vanessa Davis, Maris Wicks & James Kochalka – kuvitus

Spongebob-sarjakuvat ovat hyvin samanlaisia kuin piirretytkin. Holtitonta, hyväntahtoista kohkausta, joka toimii monella tasolla. Olen aina pitänyt Spongebobista, mutta vain pieninä annoksina, muuten hyperaktiivisuus menee yli. Tämä lehti oli juuri sopivan kokoinen, ensimmäinen pidempi tarina sekä muutama lyhyempi jälkkäri toivat hyvän mielen ilman ähkyä.

Jatkoon

Barrier (Brian K. Vaughan, käsikirjoitus – Marcos Martin, kuvitus)

Jenkkisarjiksen golden boy Brian K. Vaughan on mestari aloittamaan tarinoita, niin myös Barrierin tapauksessa. Sarjakuva seuraa kahta tarinaa Yhdysvaltain etelärajan tuntumassa. Toisella puolella rehellinen karjatilallinen haluaa suojella tilaansa rajan toisella puolella vaanivilta uhilta, ja toisella puolella nuori mies haaveilee paremmasta elämästä Yhdysvalloissa. Polut kulkevat kohti toisiaan, kunnes matto vetäistään jalkojen alta nätisti viime hetkellä. En ole aivan vakuuttunut Vaughanin kyvystä kannatella tarinoita pidempiä aikoja, mutta näissä starteissa hän on kyllä lyömätön.

Jatkoon

Starburns Presents (Patton Oswalt, David A. Clarke, Walter A. Bryant III, Alan C. Medina, Mina Elwell, Dan Harmon & Eric Esquivel, käsikirjoitus – Troy Nixey, Acacia T. Rodarte, Kit Wallis, Brent Schoonover, Gavin Smith & Mark Stegbauer, kuvitus)

Hetkinen, Starburns? Ai niin se yhden vitsin sivuhahmo Communitystä! Telkkarin kulttisuosikki Dan Harmonin (Community, Rick & Morty etc.) tuotantoyhtiö levittää sarjakuvien puolelle, ettei yleisöjä olisi liian helppo löytää. Kirja sisältää lyhyen hauskan tarinan koomikko Patton Oswaltilta ja pari otetta pidemmistä stooreista. Oddwellin kärpästarina Flyra’s Flight toimii myös lyhyenä pätkänä, mutta Harmonin itsensä ideoima Teräsmies-satiiri Gregory Graves jää vielä ohkaiseksi samoin kuin Hellicious-ote. Vaikea tästä on mitään pidemmän tähtäimen laadusta sanoa.

Ei jatkoon, paitsi Pattonin pätkä

The Mall (Dan Handfield & James Haick III, käsikirjoitus – Rafael Loureiro, kuvitus)

Tämähän oli hauska, kasarinostalgisointi joka sekoittaa teinidraamaa ja Scarfacea. Päähenkilö on tietysti nörttiluuseri, joka kuitenkaan poikkeuksellisesti ei ole kaikessa surkea. Episoditarina ehtii tulla lehdessä päätökseensä, mistä jää hyvä fiilis, ja nälkä seuraaville. Jossain kohtaa tämä retrowave-estetiikka varmaan alkaisi puuduttaa, mutta The Mallissa on onneksi enemmän sisältöä kuin pelkät kasarityylit.

Jatkoon

Malika: Creed & Fury (Roye Okupe, käsikirjoitus – Sunkanmi Akinboye, kuvitus)

Malikan lähtökohdat ovat makeat: afrikkalainen supersankaritarina soturikuningattaresta ja hänen nuoresta oppilaastaan voisi olla hyvää ja nykyaikaista matskua. Harmi vain, että kässäri on hirveä kliseenippu ja dialogi niin puisevaa, että muuhun on vaikea keskittyä. FCBD-lehdeksi tämä on hyvä, yksi tarina saadaan kerrottua järkevästi ja hahmot esiteltyä. Sarjakuvaksi tämä on huono, ei paljon valitettavasti kiinnosta jatko.

Ei jatkoon

Ultra Street Fighter II (Ken Siu-Chong, käsikirjoitus – Hanzo Steinbach, kuvitus)

Aissaaakeli Street Fighter, nyt lähtee. Tämä on ihan helkkarin tyhmä sarjis, kuten kuuluukin. Ken pieksee pahiksia, ja muuttuu taistelun hetkellä Violent Keniksi, jota ei kykene hallitsemaan, joten Ryu auttaa häntä löytämään sisäistä rauhaansa. Ai-van idioottimainen sarjis, joka toimii kuin häkä. En tiedä, kuinka paljon enemmän tätä reikäpäistä huttua olisi pystynyt lukemaan yhtä fiiliksissä, mutta toistaiseksi upposi aivan täysillä.

Jatkoon

Crush (Svetlana Chmakova, käsikirjoitus ja kuvitus)

Crush on kolmas osa Svetlana Chmakovan yläasteesta kertovia sarjakuvia, joista kaksi aiempaa, Awkward ja Brave, on otettu vastaan hyvinkin positiivisesti. En ehkä ole kohderyhmää; näissä puhutellaan selkeästi hahmojen ikäisiä lukijoita, joten samaistumispintaa on turha harmitella. Chmakovan sarjakuva on modernia ja esittää erilaisia ihmisiä erilaisilla luonteenpiirteillä. On jo aikakin päästä irti koulukliseistä, joiden uhreja olemme olleet neljättäkymmenettä vuotta. Crush vaikuttaa tuoreelta ja lupaavalta, vaikka lehti onkin vain katkelma pidemmästä tarinasta.

Jatkoon

Shadowman (Andy Diggle, Matt Kindt & Eric Heisserer, käsikirjoitus – Stephen Segovia, Ariel Olivetti & Raúl Allén, kuvitus)

Nyt nimi hämäsi. Shadowmania on tässä lehdessä kokonaiset 7 sivua. Lehti on ängetty täyteen aivan liian lyhyitä katkelmia liian monesta sarjasta. Shadowmanin lisäksi läystäkkeestä löytyy otteet X-O Manowar- ja Harbinger Wars 2 -sarjoista. X-O Manowar on kyllä mahtava nimi sarjikselle, mutta muuten näin lyhyet pätkät ovat yhtä tyhjän kanssa. Eivät sitouta mihinkään, eivät kiinnosta eivätkä edes kerro mistä sarjiksissa on kyse. Ariel Olivettin kuvitus X-O Manowarissa on komeaa, muuten aivan turha lehti.

Ei jatkoon

Black Panther (Robbie Thompson, Reginald Hudlin & Ta-Nehisi Coates, käsikirjoitus – Wilfredo Torres, John Romita jr., Butch Guice & Roxane Gay, kuvitus)

Kannesta näkee, että tämä BP-lehti myydään aika vahvasti Ta-Nehisi Coatesin nimellä, ja siksi pettymys onkin, kun sisältö on jälleen aivan liian monta katkelmaa aivan liian monesta tarinasta liian monelta tekijältä. Kai tässä voi vähän leffasta haipissa oleville ihmisille esitellä, että tätä kaikkea Musta Pantteri on sarjakuvissa, mutta jos jotain on pitänyt ostaa lehden saadakseen, niin ehkä ne jo ostivat sen Coatesin BP:n? En tajua tätä mainostusmetodia. Ketä tällaiset silppupätkät kiinnostavat?

Ei jatkoon

DC Superhero Girls (Shea Fontana, käsikirjoitus – Yancey Labat, kuvitus)

DC:n naissankareiden uudelleenasemointi teineiksi supersankareiden high schooliin kuulostaa lähtökohtana aika typerältä ja alentuvalta, mutta Superhero Girls onnistuu tehtävässään melkoisen hyvin. Kohderyhmänä ovat selkeästi teinitytöt, mutta varhaiskeski-ikää lähestyvä mies voi nauttia näistä ihan yhtä lailla. Tarinat ovat hyvin perinteisiä, mutta täysikasvuiset miehet ovat puhtaasti statisteja ainakin tässä tarinanaloituksessa. On tässä edelleen pieni riski, että meininki menee pinnalliseksi ja stereotyyppiseksi, mutta aika pieneltä se vaikuttaisi.

Jatkoon

The Amazing Spider-Man (Nick Spencer, käsikirjoitus – Cliff Rathburn & Ryan Ottley, kuvitus)

Olen viimeksi lukenut Spider-Mania Suomen julkaisun tahtiin nelisen vuotta sitten, ja silloinkin meno alkoi olla liian dänkkiä satunnaislukemiseen, joten olen taantunut muistelemaan wanhoja hyviä 2000-luvun alun Hämiksiä, jolloin tiesin vielä kuka kukin oli, ja olin perillä juonesta. Tässä välissä Marvel on nollannut ilmeisesti kuvioita isomminkin, sillä tämä näytelehti oli ihan ehtaa ”Hämis hupailee ja hakkaa b-roistoja tuskaillessaan vuokratasoa New Yorkissa”-meininkiä ilman mitään rinnakkaisulottuvuuksia tai aikapoimuja. Oli mukava lehti, ja näiden pariin voisi palata toistekin.

Jatkoon

Silver (Stephan Franck, käsikirjoitus ja kuvitus)

Silverin kansi ei kerro sisällöstä mitään, mikä on tällaisessa impulssiostossa pieni puute. Toisaalta sisältö on erittäin viihdyttävä. Kertomus 1930-luvun New Yorkissa tehdystä arvoesineryöstöstä saa mystisiä elementtejä, ja perinteiseltä herrasmiesvaraskertomukselta vaikuttanut sarjis muuttuu ilmeisesti edetessään vampyyrikertomukseksi. Tämä voi olla aika perinteistä jenkkilimited-tavaraa, mutta toistaiseksi viihdyttävää sellaista. Lukisin ainakin seuraavat tarinat, mutta en vanno etteikö mielenkiinto joskus voisi lopahtaa.

Jatkoon

2000 A.D. Regened (Matt Smith, Alec Worley, Ned Hartley, Owen Johnson & Colin Bell, käsikirjoitus – Neil Googe, Ben Willsher, Tanya Roberts & Indio!, kuvitus)

Brittiläisen 2000 AD -lehden stooreja nuoremmille lukijoille sovitettuina. Nyt voit koukuttaa lapsesi Dreddiin jo ennen kuin hän kykenee ymmärtämään scifi-dystopiaa, vertauskuvallista yhteiskuntakritiikkiä ja brutaalia väkivaltaa! Laatu vaihtelee tässä lehdessä. Cadet Dredd ja Strontium Dog -tarinat viihdyttävät ja näyttävät toimivilta sapluunoilta, Tharg’s Future Shocks ja DR & Quinch eivät niinkään. En uskaltaisi rynnätä lehtipisteelle aivan päätä pahkaa, mutta ei tätä nyt vihaakaan.

Jatkoon-ish

Strangers in Paradise (Terry Moore, käsikirjoitus ja kuvitus)

Komeannäköinen alku jonkinlaiseen agentti-kaksoisagentti-kaksoisvasta-agentti-hässäkkään. Alku on vangitseva, mutta sitten kun tullaan taustojen selityskohtaan, Moorelta katoavat langat käsistä. Homma on niin sekava, että jouduin tankkaamaan sivuja pariin otteeseen tajutakseni, enkä sillä hyvällä tavalla (ilmeisesti tämä Strangers in Paradise ei ole ensimmäinen laatuaan, eli sekavuutta voisi vähentää jos olisi lukenut edellisiä osia). Tämä voisi olla ihan mukiinmeneväkin, mutta sarjakuvaa on tarjolla sen verran, etten viitsi aikaani tahallisen sekaviin virityksiin tuhlata, vaikka ne kauniita ulkoisesti olisivatkin.

Ei jatkoon

Nonih, siinäpä oli katsaus mukaan tarttuneisiin lehtiin. Free Comic Book Day on ihan hauska formaatti, jota jotkut lehdet osaavat käyttää paremmin ja jotkut huonommin. Parhaiksi suoriutujiksi nostaisin Tank Girlin, Barrierin, The Mallin ja Crushin. Mutta koska blogi on aina hyvä lopettaa nihilismiin, annetaan aikamme suuren ajattelijan, eli Pesusienen Paavon vielä muistuttaa, mistä FCBD:ssä on kyse:

Ensi vuoteen!