Minun on vaikea selittää tahatonta tunnereaktiota, joka iski päälle Wonder Woman -leffan alussa ja pysyi päällä melkein sen koko ajan. Silmäkulmat meinasivat kostua jatkuvasti, etenkin taistelukohtausten aikana, kun tuli niin iloinen fiilis voimaannutetun naissukupuolen puolesta. En toki voi oikeasti tietää, kuinka paljon joku tuntematon nainen leffasta voimaantuu. Silti olo siitä, että tässä nähdään jotain sellaista, mitä on odotettu iät ja ajat, oli niin vahvana minussa, että se yritti purkautua kyynelinä lähes kaksi tuntia. Suomessa fiilis voi helposti olla tämä, sen verran vähälle huomiolle Ihmenainen on täällä jäänyt. Oikeuden puolustajien riveissä on tullut esiinnyttyä muutaman kerran, mutta leffan jälkimainingeissa julkaistu Jill Thompsonin Todellinen amatsoni on ensimmäinen Ihmenaisen nimeä kantava nimike. Ei voi muuta sanoa kuin oli jo aikakin. Toisaalta Todellinen amatsoni on ensimmäiseksi suomenkieliseksi Ihmenainen-julkaisuksi minusta outo valinta. Se on sarjakuvana ihan ok, mutta ei antanut ainakaan minulle lainkaan sitä, mitä kirjalta odotin saavani.
Jill Thompson on moneen kertaan palkittu kuvittaja, jolla on vyöllään myös pari omaa nimikettä. Todellinen amatsoni on hänen tulkintansa Ihmenaisen syntytarinasta. Se ei ole osa kaanonia tai viittaa käytännössä mihinkään muihin Ihmenais-tulkintoihin. Perinteisessä kaanonissa fokus on useimmiten ollut Ihmenaisen eli prinsessa Dianan oikeamielisyydessä ja humaaniudessa. Thompson keskittyy siihen, miten henkilöstä tulee tällainen, jos jätetään pois epäuskottava ”hän vain oli täydellinen syntyessään” -hapatus. Thompson esittelee pilalle hemmotellun ja koppavan prinsessan, joka oppii kantapään kautta tapojensa vääryyden. Mitään erityisen omaperäistä lähestymistavassa ei ole, se on vain useimmiten varattu mieshahmoille. Sellaiset freesit tulkinnat kuin Marvelin Thor tai Herkules on veistetty aivan samasta mytologisesta puusta. Thompsonin tarina päättyy siihen, mistä suurin osa Ihmenaisen tarinoista vasta alkaa.
Fiilikset kirjasta ovat jälkikäteen ristiriitaiset. Tarina on päälinjojensa ulkopuolella moderni ja kauttaaltaan hyvin toteutettu. Sen jännitteet ja panokset ovat tarpeeksi isoja, jotta hahmoista jaksaa välittää ja tapahtumat eskaloituvat uskottavasti. Toisaalta kirja on niin lyhyt, että se loppuu siinä kohdassa kun lukija on valmis aloittamaan oikein kunnon fiilistelyn. Suurin ongelma on kuitenkin se, että kirja ei vastaa odotuksia. Jos Todellisen amatsonin pitäisi esitellä Ihmenainen uudelle sukupolvelle suomalaisia sarjisfaneja, sen pitäisi olla tiivistymä kaikesta siitä, mistä Ihmenaisessa on kyse. Koska Todellinen amatsoni on vaihtoehtoinen tulkinta syntytarinasta, Ihmenainen on tähän nähden lähes päinvastainen hahmo. Suurimman osan kirjaa lukija saa seurata paskantärkeän nirppanokan kukkoilua. Se on aika mälsää silloin, kun on etukäteen asennoitunut olemaan hahmon puolella. OK se olisi, mikäli käänteen jälkeen olisi tarjolla muutama hetki, jolloin pääsee riemuitsemaan tuntemansa Ihmenaisen synnystä. Nyt sellainen jää saamatta, kun kirja päättää tarinansa tylyn aikaisin.
Taiteensa puolesta Todellinen amatsoni on komeaa eikä aivan jokapäiväistä jälkeä. Thompsonin vesivärimäinen tyyli tuo Themysciran maisemiin sopivaa utopian tuntua ja hahmot ovat alkuperälleen sopivan jumalaisia, mutta eivät väsyneitä pallorintaisia stereotyyppejä. Ei tässäkään sarjiksessa toki rumia ihmisiä juurikaan pyöri, mutta sentään hahmojen voisi kuvitella suurin piirtein elävän ja liikkuvan. Kuvitustyylissä on myös tiettyä naiiviutta, joka erottaa sen ryppyotsaisesta supersankarimateriaalista edukseen. Tämä näkyy mielestäni esimerkiksi hieman huvittavissa hirviösuunnitteluissa. Todellisen amatsonin tarina on vakava, mutta sen kuvitusta ei vaivaa tosikkomaisuus tai tarve aikuismaisen uskottavaan piirrosjälkeen. Todellinen amatsoni on omannäköisensä sarjakuva ilman paineita, mikä tuntuu lukiessa erittäin mukavalta. Ja kansihan tässä on ihan sikaupea, sitä kelpaa pällistellä jo sellaisenaan.
Juonen puolella en meinaa päästä yli siitä, että Todellinen amatsoni ei toimita nimensä veroista sisältöä. Se ei ole huono sarjakuva, mutta en lainkaan ymmärrä, miksi tämä kyseinen kirja on valikoitunut leffan suosiolla ratsastavaksi ensiaskeleeksi suomenkielisen Ihmenaisen maailmaan. Ainoa selitys on, ettei RW Kustannuksella ollut juurikaan valinnanvaraa ulkomaisen emoyhtiönsä valikoimissa, ja jotain Ihmenaista piti laittaa ulos kun rauta on kuumaa. Tiedän, että tästä valittaminen on yhtä hedelmällistä kuin Amazonin yhden tähden ”en tykännyt lopetuksesta” -arviot, mutta ei mahda mitään. Varmaan tämä johtuu siitä, että DC:n supersankarisarjiksen avatessani en erityisesti odota mitään tyylikokeiluja tai perusasetelmien haastamista, vaan melko suoraviivaista hyvä-hyvänä-paha-pahana-ja-turpaanveto-päälle -konseptia. Olisin halunnut vain, että Ihmenainen on hyväsydäminen ja oikeamielinen, pätkii parit pahikset ja heittää ylävitoset muutaman naisen kanssa. Sitä Todellisesta amatsonista ei saa, valitettavasti. Jos olet avomielisempi kuin minä, niin sarjakuva itsessään on peruslaadukas, joskin lyhyt. Jos et ole, niin kannattaa mennä vain vetistelemään leffalle uudemman kerran.
Arvosana: 66/100
Ihmenainen – Todellinen amatsoni
Jill Thompson – Käsikirjoitus ja kuvitus
RW Kustannus
Hinta Suomessa n. 25 €
Hyllyy 