Ihmissuhdedraama Hair Shirt on salakavala sarjis. Patrick McEownin kertomuksessa ihmisiä vainoavat menneisyyden traumat, ja kovin montaa onneen johtavaa päätöstä ei tehdä. Siitä huolimatta tarina onnistuu herättämään toivoa paremmasta useampaan otteeseen. Lyhyissä silmänräpäyksissä epäterve parisuhde näyttää onnelliselta, rikkinäinen ihminen ehjältä ja narsistinen manipulointi hyväntahtoiselta. Seuraavassa hetkessä lyhyt illuusio sitten särjetäänkin, muistuttaen lukijaa siitä, että ei tässä nyt rationaalisesti ajateltuna hyvin voinut käydäkään: mitä oikein odotit, senkin romantikkohöppänä. Hair Shirtillä olisi mahdollisuus vääntää sydänjuuria vielä kovemmin kuin se tällä kertaa tekee.
Tarina kertoo parikymppisestä Johnista, hiljaisesta introvertista joka viettää normaalia opiskelijaelämää ja painaa murheet mielensä varastoihin häiritsemästä. Eräänä iltana John törmää lapsuudenystäväänsä Naomiin, ja jälleennäkeminen laukaisee molemmissa varsinaisen tunnemyrskyn. John ja Naomi palaavat nuoruutensa romanssiin, jota varjostaa muisto Naomin edesmenneestä isoveljestä Chrisistä. Chris oli lapsena Johnin paras ystävä, kunnes kovat kotiolot veivät pojasta voiton, ja hänestä tuli siskoaan, ystäviään ja lähiympäristöään jatkuvasti terrorisoiva kiusaaja. Sekä John että Naomi kärsivät edelleen Chrisin henkisestä kiusanteosta, vaikka molemmat ymmärtävät, että Chrisin teki hirviöksi väkivaltainen ja uhkaava isä. Näitä ristiriitaisia tunteita molemmat sitten projisoivat toisiinsa samalla kun yrittävät löytää rippeitä siitä onnesta, jota ovat nuorina kokeneet toistensa kanssa.
Nimen Hair Shirt on ilmeisesti perinteinen katumusharjoitus, jossa kudotaan paita hiuksista. John palaa unissaan samoihin näkyihin, joista yksi on hiuspaidan kutominen. Hair Shirt vuorottelee kerronnassa nykypäivän, Johnin unien ja hänen muistelemiensa takaumien välillä. Takaumakerrontaa hyödynnetään hyvällä tavalla: Naomin ja Johnin mutkikas suhde avautuu lukijalle vähitellen ja tarinan ahdistavuuskerroin nousee samaa tahtia.
Hair Shirtin kerronnan oudoin piirre on irtoaminen Johnin näkökulmasta silloin tällöin. John kuljettaa tarinaa ja on sen kertoja, joskin epäluotettava sellainen: aina ei voi olla varma, mitkä Johnin kertomuksista ovat totta ja mitkä hänen omia kuvitelmiaan, mutta hahmo on silti tarinan ankkuri. Pariin otteeseen McEown kuitenkin siirtää fokuksen tilanteeseen, jossa John ei ole mukana, mikä tuntuu lähes tirkistelyltä. Nämä kohtaukset eivät kuitenkaan katkaise draaman kaarta tai pistä silmään liialti, vaan ne tukevat yhtä kertomuksen pääteemoista, yksityisyyttä ja sen loukkaamista. Kirjan kolmas merkittävä hahmo, Naomin ystävä Shaz joutuu kärsimään yksityisyytensä loukkaamisesta sekä Johnin että Naomin taholta, jotka pyrkivät kostamaan toisilleen joutumistaan haavoittuvaan asemaan.
Kuten kuvauksesta voi päätellä, Hair Shirt ei ole mikään mukava luettava. Ahdistus ei kuitenkaan nouse myöskään sille tasolle, mille kirja lukijaa valmistaa. Kun silmukka kiristyy, huomaa yhtäkkiä olevansa kirjan lopussa. Jos epämukavuutta kerran lähdetään luomaan, niin olisin toivonut McEownin menevän vielä pidemmälle. Hän hyödyntää hyvin asioiden kertomatta jättämistä, jolloin lukija saa täydentää synkkiä yksityiskohtia mielikuvituksellaan, mutta ei pakota hahmojensa pään sisälle tarpeeksi päättäväisesti. Tapahtumat vain tapahtuvat, olivat ne sitten totta tai unta, mutta kunnollinen reflektio jää tekemättä. Ehkä toisella lukukerralla siitä kykenisi itse ottamaan enemmän vastuuta, mutta ensikertalaisena olisin toivonut McEownilta hieman enemmän vaivannäköä asioiden perustelemiseen.
McEownin kuvitusjälki ei ole kovin erikoista. Se on karikatyyrimäistä, selkeää ja tarinankerrontaan riittävää. Erityisiä ratkaisuja tai tai rohkeaa omaa tyyliä ei jäänyt mieleen. Jälki muistuttaa Chester Brownin luikkuja hahmoja, joskin McEownin kuvituksessa kasvonpiirteet ovat piirrettymäisempiä. Hair Shirtin tunnistettavin visuaalinen piirre on tummasävyinen väritys, jossa kirkkailla väreillä ei ole palettiin asiaa. Kirja alkaa nimettömän kaupungin lakonisella esittelyllä. Tapahtumapaikka on apatiaa ruokkiva betonihelvetti, ja siltä se myös tuntuu. Kertoja-John tuntuu syyttävän asuinpaikkaansa suuresta osasta ongelmiaan, mutta lukijan näkökulmasta tämä tuntuu tekosyyltä. Hair Shirtissä on pitkälti kyse siitä, miten John näkee asiat, ja väritys tukee ankeaa maailmankuvaa.
On sääli, että Hair Shirt ei onnistu jäämään unohtumattomasti mieleen kuvituksensa tai raastavuutensa vuoksi. Lukiessa tuntuu todella siltä, että kirjalla olisi ollut mahdollisuus gut punchiin, joka olisi vaikuttanut lukemisen jälkeen pitkänkin aikaa. Nyt näin vahva muisti- tai tunnejälki jää haaveeksi. Hair Shirt ei ole lainkaan hassumpi sarjis, mutta hahmoihin ei pääse aivan tarpeeksi syvälle sisään, että heidän epämiellyttävistä luonteenpiirteistään tulisi osa viehätystä, eikä vain empatiaa vähentävä tekijä. 30 lisäsivulla Hair Shirt olisi voinut jo kaivautua paljon syvemmälle.
Arvosana: 71/100
Hair Shirt
Patrick McEown, käsikirjoitus ja kuvitus
Self Made Hero
Hinta Suomessa 16-18 €
Hyllyy 