Arvio: Kapteeni Britannia – Leukaperien kosmiset seikkailut

dav

Alun perin 1980-luvun alkupuolella ilmestynyt Kapteeni Britannia on suomenkieliseksi käännössarjakuvajulkaisuksi outolintu. Melko ilmiselvä Kapteeni Amerikka –kopio on näkynyt Suomessa lähinnä sivuosissa. Ilman nimekkäitä tekijöitä tätä sarjakuvaa ei todennäköisesti olisi koskaan tässä maassa julkaistu. Kapteeni Britannia on nimittäin käsikirjoittaja Alan Mooren ja kuvittaja Alan Davisin varhainen hengentuote, ja molemmat ovat myöhemmin nousseet alansa arvostetuimpien tekijöiden joukkoon. Kirjan julkaissut Egmont on luottanut etenkin Mooren vetovoimaan, sillä Marvel-universumiin sijoittumisesta huolimatta Kapteeni Britannia –kirja on täynnä Suomessa melko tuntemattomia hahmoja. Mooren tavaramerkkejä on havaittavissa läpi kirjan, mutta tyylin keskeneräisyys on samaan aikaan on nähtävissä.

dav

dav

Kirjassa on paljon pöhlöjä elementtejä, joista ei voi olla aivan varma, onko ne tehty kirkasotsaisesti vai kieli poskessa. Kapteeni Britannia –hahmo, Brian Braddock, on lähes naurettavan arjalainen ihanneihminen. Hän on niin kulmikas, persoonaton ja jäykkä, että mies on käytännössä kävelevät leukaperät. Sama koskee muitakin hahmoja: yksiulotteisuus tuntuu olevan valttia Kapteeni Britannian maailmassa. Toisaalta Moore käyttää tätä puutetta hyödykseen valjastamalla hahmot kreikkalaisen tragedian tapaan jumalten pelinappuloiksi. Tyhjiltä vaikuttaviin kuoriin saadaan looginen selitys ja suuret kysymykset nostetaan esiin. Loppujen lopuksi Kapteeni Britannian pääteemoja ovat ihmisyyden ja kohtalon pohdinta, se olemmeko itse elämämme ohjaksissa. Tämä siis silloin, kun leukaperät eivät mätä nyrkeillään toisia leukaperiä.

dav

Kapteeni Britannia on ns. kosmisen mittakaavan sarjakuva. Ulottuvuuksien välillä hypitään ja rinnakkaismaailmojen perässä koitetaan pysyä parhaan kyvyn mukaan. Tällainen mahtipontisuus ei ole koskaan ollut erityisesti makuuni, sillä useammin kuin harvemmin sitä käytetään lähinnä kompensoimaan ohutta juonta ja pinnallisia hahmoja. Moore ja Davis luovat kohtalokkuuden tuntua jo parissa sivussa, joten kosmisuus ei pilaa lukukokemusta, muttei sitä autakaan. Todiste heidän taidoistaan on esimerkiksi Vimma-vihollisen uhkaavaksi tekeminen hyvin nopeasti ja intensiteetin kasvattaminen koko kirjan ajan.

Davisin viiva on kirkasta ja selkeää 80-luvun supersankarikuvitusta. Sitä ei vaivaa liiallinen realismin tarve, vaan ruudut ovat rehellisen sarjismaisia pelkistetyssä tyylissään ja värikkyydessään. Osaa sivuista vaivaa hätäisyys: ikään kuin Davisilla olisi ollut tarve mahduttaa yhteen sivuun valtava määrä informaatiota ja ideoita olisi kerralla tullut hieman liian monta. Tästä on toki syyttäminen myös käsikirjoittajaa, joka ohjeistukset on kuvittajalle laatinut. Davis on vahvimmillaan kohtauksissa, joissa tapahtumille annetaan tilaa ja lukija pääsee itse rytmittämään etenemistään. Davis ja Moore pelaavat hyvin yhteen siinä mielessä, että jos käsikirjoitusta vaivaa tosikkomaisuus ja ajoittainen kulmikkuus, niin Davis tuo sen myös kuvitukseen. Joko nuoret tekijät ovat kärsineet itseironian puutteesta, tai sitten ironia on niin hienovaraista, että minun koulimattomat silmäni eivät ole sille tarpeeksi herkät.

dav
Tässä esimerkiksi aika paljon tavaraa yhdellä aukeamalla

Kapteeni Britannia väläyttelee useamman kerran kirjan aikana Mooren taitoa nähdä sarjakuvien perinteisten asetelmien taakse ja luoda itsestäänselvinä pidetyille asioille uusia merkityksiä. Samaten se demonstroi, miten Alan Davis saa tuotua tarinaan dynamiikkaa tekemällä suurista hetkistä parhaimmillaan todella suuria. Itse tarina ja hahmot ovat kuitenkin sen verran kuriositeetteja tässä julkaisussa, että unohtumattomasta lukukokemuksesta ei voida puhua. Kyllä leukaperille ja hauiksille yhden lukukerran naureskelee, ja sarjakuvan vauhti kiihtyy loppua kohti niin kovaksi, että viimeinen puolisko tulee luettua kuin huomaamatta. Kapteeni Britannia on kirkasotsaisuuden lisäksi suorasukaisen väkivaltainen, mikä pitää lukijan hereillä. Laatutekijöistä huolimatta hömppä on hömppää eikä muuksi muutu, mutta kyllä hömpälläkin paikkansa tässä maailmassa on. Vaikka sitten mestareiden harjoituskenttänä, jos ei muuten.

Arvosana: 55/100

Kapteeni Britannia
Alan Moore, käsikirjoitus – Alan Davis, kuvitus
Egmont Kustannus
Hinta Suomessa n. 40 €, saatavuus heikko

dav

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Arvio: Kapteeni Britannia – Leukaperien kosmiset seikkailut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s