Arvio: Marvels – maalauksellisen maanläheinen supersankaritarina

dav

Vähän aikaa sitten Twitterissä kiersi #5vaikuttavintasarjakuvaa –häsä, jossa käyttäjät listasivat elämäänsä eniten vaikuttaneita sarjakuvia. Latasin tiskiin kohtalaisen ilmiselviä valintoja, jotka ovat aikanaan ravistelleet. Vasta pari päivää myöhemmin tajusin, että Kurt Busiekin ja Alex Rossin Marvels olisi ehdottomasti kuulunut listalle. Marvel-maailman virstanpylvästapahtumia tavallisen supervoimattoman tallaajan näkökulmasta tarkasteleva tarina on yksi merkittävimpiä Marvel-kustantamon yksittäisiä teoksia. Se on ollut aikanaan ensimmäisiä kirjoja, joka itselleni on näyttänyt, että sarjikset pystyvät paljon muuhunkin kuin ryminään ja lihasten pullisteluun. Omalta osaltaan  se on rohkaissut tutkimaan sarjakuvia myös Hämiksen ja Disney ulkopuolelta.

dav

En ollut moneen vuoteen palannut Marvelsin pariin, joten kiinnosti katsoa, vieläkö sen teho on ennallaan. Ei tarvinnut pettyä: Busiekin käsikirjoitus on taitava ja yksityiskohtainen. Se yhdistelee pikkutarkasti mutta vaivattomasti Marvel-mytologiaa ja todellista historiaa. Kantava teema, tavallisen ihmisen kyvyttömyyden tunne suurempien voimien edessä, yhdistyy päähenkilö Philip Sheldonin katsellessa superihmisten kamppailuja sekä sotien ja paikallisten levottomuuksien seurauksia. Marvels on hienovarainen ja löytää uusia näkökulmia moneen kertaan koluttuihin tapahtumiin. Se palkitsee sarjakuvia tuntevan lukijan, mutta ei jätä ulkopuoliseksi myöskään henkilöä, jolle Namor tai Kapteeni Amerikka ovat aiemmin olleet vieraita.

dav

Vähintään yhtä merkittävä osa Marvelsin vaikutusta on ollut Alex Rossin maalaustaide. Vesivärikuvat ovat upeita ja välittävät hienosti sen ihmetyksen tunteen, jonka sivustakatsoja on superihmisten edessä kokenut. Rossin kuvitus tuntuu välillä lähes dokumentaariselta, mikä sopii valokuvaajapäähenkilön katsantokantaan. Toisaalta esimerkiksi neljännen luvun jakso, jossa Sheldon ja Gwen Stacy kävelevät kaupungilla Namorin armeijan lomassa osoittaa, kuinka kuvitus sallii lukijan keskittyä tapahtumiin ryminän ja ryskeen tuolla puolen. Yliluonnollisen kokeminen ei edellytä aina voimannäytteitä tai uhoa. Myös valon ja värien käyttö on upeaa – voi tosin olla, että itselläni tämä ensimmäinen kosketus Rossin taiteeseen on hieman nostalgisessa asemassa. Vaikka jälki on komeaa esimerkiksi samaisen taiteilijan Kingdom Comessa, ei se siinä tunnu iskevän yhtä lujaa.

dav

Loppujen lopuksi Marvelsin pohjavire on yllättävän pessimistinen. Päähenkilö turhautuu ympäröivään maailmaan ja sen ihmeellisyyteen kerta toisensa jälkeen, eikä kirja oikeastaan ratkaise mitään. Ihmiset tyytyvät ihmettelemään tapahtumia vierestä, antautumaan joukkomentaliteetille ja unohtavat ottaa itse ohjia omista kohtaloistaan. On niin paljon asioita, joihin yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa, että ainoa ratkaisu on antaa niiden olla. Näkökulma on jännä saada sarjakuvan ammattilaisilta, niin usein kirjoittajat ja kuvittajat puhuvat sarjakuvien uskoa ja toivoa luovasta voimasta. Moni on jaksanut vaikeiden elämänvaiheiden yli sankareiden inspiroimana, mutta moni on varmasti myös tuntenut oman olonsa merkityksettömäksi kaikkivoipien hahmojen edessä. 15 vuotta sitten ensilukemalta tämä näkökulma ei tullut mieleen, mutta nyt se tekee Marvelsista uudella tavalla kiehtovan teoksen.

dav

Marvels on edelleen erittäin hyvä sarjakuva. Se ei enää tunnu yhtä mullistavalta kuin aikanaan, onhan samanlaisia teemoja käsitelty monissa klassikkosarjiksissa Watchmenista lähtien. Silti ote, joka syntyy käsikirjoituksen ja kuvituksen yhteispelistä, on tiukka ja upottaa lukijan maailmaansa. Muistan, että puolipakotin sarjakuvaummikko-äitini aikanaan lukemaan Marvelsin, mutta hänelle se ei uponnut. Ei voida siis täysin väittää, että tämäkään sarjakuva iskisi kaikkiin, vaan jonkinlainen peruskiinnostus supersankareihin täytyy pohjalta löytyä. Nykyleffojen myötä potentiaalisia lukijoita löytyy Suomestakin jälleen iso uusi liuta, joten uusintapainokselle voisi olla tilausta. Saataisiinpahan jotain vaihtelua jatkuvaan kaupunkien ja muistomerkkien tuhoamiseen.

Arvosana: 83/100

Marvels
Kurt Busiek, käsikirjoitus – Alex Ross, kuvitus
Egmont Kustannus
Hinta Suomessa 30/60+ €

PS. Itse asiassa sarjakuva muistui mieleeni, kun huomasin sattumalta, että suomennoksesta pulitetaan tätä nykyä melko korkeita hintoja. 60 euroa on vielä edullinen, huippukuntoisesta yksilöstä on näköjään pyydetty satastakin. Marvelsin suomennos on ollut myynnissä vain erikseen tilattuna, eikä lisäpainoksia ole sittemmin otettu. Sattumalta olen siis aikanani hankkinut pienehkön keräilyharvinaisuuden. Harmi vain, että olen lukenut oman kappaleeni sen verran moneen kertaan, että mint-kunnosta ei tosiaankaan voida puhua. Toisaalta ei yhtään harmi, luettavaksihan nämä on tehty. Englanninkielisen version saa omakseen ihan sopuhintoihin, joten hätää ei pitäisi kenelläkään olla.

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Arvio: Marvels – maalauksellisen maanläheinen supersankaritarina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s