Arvio: Corto Maltese – Kelttiläistarinoita/Corto Maltese Sveitsissä

dav

Corto Maltese –projekti etenee, tällä kertaa tarkastelussa ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvia lyhyitä seikkailuja sisältävä Kelttiläistarinoita, sekä sodanjälkeiselle 1920-luvulle siirtyvä Corto Maltese Sveitsissä. Näistä kirjoista on jo hieman haastavampi löytää yhteistä punaista lankaa, jos sellaiseksi ei lasketa sattumalta pikkuroolissa vierailevaa Merlin-velhoa.

Kelttiläistarinoita on samaa jatkumoa Herra Presidentin Voodoo- ja Mysteerien laguunit –kirjoille. Näissä Corto Maltese todistaa ensimmäisen maailmansodan onnellisia ja onnettomia ihmiskohtaloita, jotka liittyvät sodan todellisiin tapahtumiin ainakin löyhästi. Lisäksi samoin kuin aiemmissakin novellikirjoissa, tässäkin yhteensitovana teemana on tapahtumapaikka ja sen maisemat ja mytologia. Briteissä ja Irlannissa tapahtuvat seikkailut tekevät kunniaa taruille, suurille ritareille ja sankareille.

dav

Corto Maltese Sveitsissä on puolestaan hyvinkin abstrakti unitarina. Alun perehdytykset Sveitsin kantoneiden historiaan ja ominaispiirteisiin unohtuvat nopeasti, kun Corto sukeltaa kirjan sivuille tanssimaan Kuoleman kanssa ja juttelemaan miekoille ja Graalin maljoille. Hugo Prattin perehtyneisyys tapahtumapaikkojensa historiaan ja maisemiin näkyy, kuten muissakin Corto Maltese –tarinoissa, mutta tämä hänen uransa loppupuolelle sijoittuva seikkailu näyttää, kuinka kirjailija on halunnut siirtyä tarkastelemaan hahmonsa muita mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia.

dav
”Corto hämyisillä kaduilla” -sivut ovat kirjasta riippumatta aina upeita

Kelttiläistarinoiden lyhyet kertomukset ovat kautta linjan toimivia ja vangitsevia. Pratt on tässä vaiheessa novellikertomusten kaarta tullut jo mestarilliseksi tarinankertojaksi, joka löytää erilaisia, mutta Corto Maltesen henkeen täysin sopivia näkökulmia erikoisemmistakin aiheista. Ensimmäinen tarina, O-mollikonsertto harpulle ja nitroglyseriinille, on klassinen realistinen Corto-kertomus, jonka aikana stoalainen päähenkilö tarkkailee sodan vaikutuksia ihmisiin, ja sitä, millaisia sankareita ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen. Ihan Dark Knight –kamaa, mutta vain 40 vuotta ennen elokuvaa. Toinen, Talviaamun unelma, on tarumaisempi ja legendamaisempi. Siitä on helppo löytää yhtymäkohtia Sandmaniin niin teemansa kuin tyylinsäkin puolesta. Kaksi viimeistä tarinaa osuvat jonnekin näiden välimaastoon, ja niissä sekoittuvat legendat, myytit ja todellisuus. Kelttiläistarinoita on erittäin toimivaa Corto Maltesea kaikin puolin.

davSveitsissä-kertomus voi jakaa mielipiteitä enemmän. Realistisista sotatarinoista surrealistiseen uniseikkailuun hyppääminen voi vaatia pientä totuttelua, mutta Pratt löytää silti Cortosta ne puolet, jotka tukevat progempaa kerrontaa. Tässä tyylilajissa täytyy kuitenkin myöntää, että hän ei ole aivan yhtä vahvoilla kuin Kelttiläistarinoissa. Osa kirjasta kulkee sujuvasti ja toimivasti, mutta välillä siirtymät, hahmojen toiminta ja selittämättömyydet tuppaavat käymään rasittaviksi. Pratt luovii tarinan lopulta kunniakkaasti loppuun, mutta tietyt Corto Maltese –seikkailun elementit jäävät puuttumaan. Näitä ovat esimerkiksi päähahmon vuorovaikutus vertaistensa kanssa, tai tarinoista lopussa saatava opetus.

Kuvitus on klassista Hugo Pratt –jälkeä ilman suurempia heikkouksia. Sveitsissä kuitenkin sallii hänen leikitellä hahmoilla, perspektiiveillä ja fysiikan laeilla realistisempia tarinoita enemmän. Voisin kuvitella, että tämä on ollut yksi syistä, jotka ovat houkutelleet Prattia rikkomaan aiempien Corto-tarinoiden kaavoja. Vaikka maisemat, kantonien kansallispuvut ja rakennukset piirretään edelleen taitavan tunnelmallisesti, unijaksot antavat tilaa impressionistisemmalle ilmaisulle, jossa huomio kiinnittyy ruuduissa selkeästi muutamaan yksityiskohtaan kokonaisuuden sijaan. Sveitsissä-tarinan taitto myös kiinnittää huomion ruutuihin eri tavalla, sillä tavaraa on sijoitettu yhdelle sivulle huomattavasti Kelttiläistarinoita vähemmän. Tämä ratkaisu on ollut käytössä vanhemmissa Corto-painoksissa, ja se keventää muutoin hieman raskaalta tuntuvaa tarinaa kriittisissä kohdissa.

dav

Alussa väitin, että kirjoista ei löydy yhdistäviä tekijöitä, mutta kuten Bill Hicks on kehottanut: ”is there a point to this? Let’s find a point”. Näitä Corto-tarinoita yhdistävä teema on johtajuus, ja se, kenen harteille viitta lopulta lankeaa. Corto Maltese ei hae huomiota tai vastuuta, mutta kuten kelttiläistarujen Kuningas Arthur aikanaan, hänellä on johtamiseen tarvittavaa karismaa ja luontaista viettiä. Niin ihmiset kuin taruolennotkin hänen ympärillään tunnistavat johtajatyypin ja hakeutuvat tämän seuraan. Corto ei välttämättä tajua roolia, joka hänelle näissä tarinoissa annetaan, mutta hän sopeutuu siihen nopeasti. Toki hahmo on epärealistisen kaikkivoipa ja neuvokas, mutta realistisen hänestä tekee tahto oikeudenmukaisuuteen niissäkin tilanteissa, joissa helppoa olisi valita toinen tie. Corto Maltese ei ole kirkasotsainen sankari ja siksi hän tavoittaa myös ne, joita moinen kapteeniamerikkuus voisi ärsyttää. Se tarjoaa hänelle mahdollisuuden vaikuttaa, ja Hugo Prattille vaikuttaa hänen kauttaan lukemattomilla eri tavoilla.

Arvosana: 82/100 (Kelttiläistarinoita), 74/100 (Corto Maltese Sveitsissä)

Corto Maltese – Kelttiläistarinoita/Corto Maltese Sveitsissä
Hugo Pratt, käsikirjoitus ja kuvitus
Kustannusosakeyhtiö Jalava
Hinta Suomessa 20-30€/kirja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s