Pöllöjen Hovi on Batmanissä alun perin vuonna 2011 esitelty rikossyndikaatti, joka keikautti Gothamin totuttuja valtasuhteita päälaelleen osana DC:n New 52 –lanseerausta. Kun Batman-lehden numerointi aloitettiin tuolloin alusta, tuotiin tuttuihin ympyröihin uusi uhka. Egmontin Suomessa julkaisemat Pöllöjen hovi ja Pöllöjen kaupunki –kirjat kertovat tarinan Batmanin ja Hovin ensimmäisestä kohtaamisesta. Ne eivät ole mitään mullistavaa, mutta silti taitavasti kerrottua ja brutaalisti kuvitettua batmanöintiä. On oma temppunsa saada 80 vuotta rikollisia niputtaneelle Batmanille uskottavia uusia vastustajia ja siinä Pöllö-kirjat onnistuvat. Koska Bruce Wayne ei voi koskaan lakata kipuilemasta vanhempiensa kuolemaa joka hiton tarinassa, tuodaan Batmanin syntytarinaankin uusia kulmia. Jopa ne tuntuvat pääosin uskottavilta, eivätkä heikennä Scott Snyderin ja Greg Capullon suoritusta.
Tarinan pääajatus on, että Gothamia on aina hallinnut salaa vaikutusvaltainen rikosjärjestö Pöllöjen Hovi, josta edes Batman ei ole ollut tietoinen. Kun Hovi sitten astuu näkyviin, on koko Gotham uhattuna ja Batmanilla hommia tiedossa. Tarinat sijoittuvat Batmanin ”nykyaikaan”, joten tarinassa ovat mukana myös Batmanin apulaiset Yösiivestä ja Robinista lähtien. Batman pistetään tarinassa melkoisen mankelin läpi, ja uhkaavuuden tuntu välittyy vahvasti. Joitakin Batman-teoksia vaivaa ylenpalttinen juonivyyhdin kehittelyn tarve, jolloin mysteerejä rakennetaan mysteerien päälle lähes loppuun saakka ja tämän jälkeen kaikki pyritään ratkaisemaan kymmenessä sivussa. Pöllö-saaga ilahduttaa tasapainoisuudellaan, sillä elementtejä ei ole ympätty tarinaan liikaa, ja mahtipontisuutta lisätään tarinaan oikeasti pitkillä väli- ja loppukamppailuilla.
Pöllöjen hovi on vireeltään synkkä, kuten Batmanit tätä nykyä ovat. Kuvitus on pimeää ja Bruce Waynen naamasta heijastuu melkoinen määrä kilometrejä. Maailma on kylmä ja yöstä välähtävät vain Pöllöjen hovin palkkatappajan silmät. Tätä synkistelyä on Batmanissa harjoitettu niin paljon, että se alkaa välillä hieman puuduttaa, mutta Pöllö-kirjojen brutaali kuvitus on vaikuttavaa. Capullon ihmishahmot ovat rujoja mutta realistisia. Yhdistelmä toimii. Muutoin kuvitus on perinteistä supersankarisarjista, jossa on mukana sopivasti ruutukikkailua ja koko sivun kuvia. Ei mitään ihmeellistä, mutta pätevää yhtä kaikki.
Pöllöjen hovin ja Pöllöjen kaupungin tapahtumat pursusivat myös Batmanin sisarjulkaisuihin, joten osa tarinasta on jouduttu jättämään kirjoista pois. Tämä näkyy hieman outona tunnelmana. Vaikka tarinan pointti on kaupungin hallitseminen, Pöllöjen hovissa ei juuri kaupungin asukkaita tavata. Batman on vain Batman, rakennukset ovat aina tyhjillään, eikä kovin montaa maskitonta henkilöhahmoa nähdä. Kirjoihin valitut tarinat pyörivät niin tiiviisti Batmanin ympärillä, että suurkaupungissa kaksoiselämää viettävä julkkis alkaa tuntua melko epäuskottavalta alter egolta sankarille. Paradoksaalisesti kaupungissa ei ole paljonkaan hallittavaa. Epäuskottavuutta lisää myös ajankulun vaihteleva nopeus. Koska osa tapahtumista sijoittuu muihin lehtiin, loikataan tarinassa välillä viikkoja eteenpäin. Tässä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta ajan kulkunopeus poukkoilee tarinassa niin paljon, että se tuppaa hämäämään ja sotkemaan intensiteettiä.
Tarinassa on monia vaikuttavia jaksoja. Pöllöjen hovin labyrintti-osuus ja Pöllöjen kaupungin avaava rymistely Waynen kartanossa jäävät kirkkaasti mieleen. Näissä tiiviissä paketeissa lukija pysyy Snyderin ja Capullon tiukassa otteessa. Käsikirjoitus on taitava, joskaan ei suunnattoman omaperäinen. Pöllöjen hovi ei loppujen lopuksi eroa Falconen gangsteriperheestä ja muista aiemmista Batmanin syndikaattivastustajista kovin paljoa, vaikka sillä omat temppunsa onkin. Tarina on ammattimaisesti toteutettu, tunnelma on vangitseva ja Batman on Batman. Eipä silloin voi valittaa.
Arvosana: 67/100
Batman: Pöllöjen hovi/Pöllöjen kaupunki
Scott Snyder, käsikirjoitus – Greg Capullo, kuvitus
Egmont Kustannus
Hinta Suomessa 10-15 €/kirja
Hyllyy 
Yksi vastaus artikkeliiin “Arvio: Batman – Pöllöjen hovi/Pöllöjen kaupunki”